LIIKENNE Hallituksen tavoitteena on vähintään puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä, vuoteen 2045 mennessä liikenne tuleekin muuttaa nollapäästöiseksi.
Vuonna 2005 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 miljoonaa tonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 miljoonaa tonnia. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennusteen mukaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 1,5 miljoonaa tonnia. Ne vähenevät jo päätetyin toimin arviolta noin 3,1 miljoonaa tonnia lisää vuoteen 2030 mennessä.
Tieliikenteessä tavoitellaan vielä noin 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuisivat vuoden 2005 tasosta.
– Liikenteellä on suuri rooli kansallisten päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Lähdemme liikkeelle tukemalla ja kannustamalla yrityksiä ja kansalaisia yhä kestävämpiin liikennemuotoihin. Syksyllä hallitus arvioi, onko tarvetta lisätoimille liikenteen päästöjen puolittamiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia. Tiekartta on laadittu fossiilittoman liikenteen työryhmän suositusten sekä VTT:n, Aalto-yliopiston ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vaikutusarviointien pohjalta.
Tiekarttaluonnos koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäiseksi toteutettaisiin 19 toimenpidettä, joiden vaikutuksista on riittävästi tietoa ja jotka edistävät oikeudenmukaista siirtymää kohti fossiilitonta liikennettä. Ensimmäisessä vaiheessa edistettäisiin fossiilisten polttoaineiden korvaamista, ajoneuvokannan uudistamista ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta erilaisin tuin ja kannustimin. Toimet vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 0,6 megatonnia.
Ensimmäisen vaiheen keinot olisivat fossiilisten polttoaineiden korvaaminen sisällyttämällä biokaasu ja sähköpolttoaineet jakeluvelvoitteeseen sekä nostamalla biopolttoaineiden jakeluvelvoite 34 prosenttiin. Lisäksi muun muassa julkisille lataus- ja tankkausasemille myönnettäisiin jakeluinfratukea sekä taloyhtiöille ja työpaikoille latausinfratukea.
Autokantaa pyrittäisiin uudistamaan päivittämällä autovalmistajia koskeva sitova CO2-raja-arvo. Täyssähköautoille, pakettiautoille sekä raskaalle kalustolle kaavailtaisiin hankintatukea. Romutuspalkkiokampanjat jatkuisivat ja etanoli- ja kaasuautoille olisi konversiotukia.
Liikennejärjestelmää tehostetaan kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmalla, joukkoliikennetuilla sekä edistämällä yhdistettyjä kuljetuksia.
Toisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Näitä keinoja ovat esimerkiksi etätyö ja liikenteen uudet palvelut, joita kotitaloudet tai yritykset voivat ottaa käyttöönsä ja joihin liittyy merkittävä potentiaali vähentää päästöjä.
Viimeisessä ehdollisessa vaiheessa syksyllä 2021 hallitus arvioisi sitä, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoite ei näyttäisi toteutuvan, hallitus tekisi päätökset muista tarvittavista toimista.
Tätä varten hallitus jatkaisi eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja tiekartasta eli periaatepäätöksestä kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 19. helmikuuta 2021 mennessä.
Kommentoi Facebookissa