LÄHISUHDEVÄKIVALTA THL:n arviointitutkimuksessa selvitettiin noin 10 300 lähisuhdeväkivaltaa koskeneen Nollalinja-puhelun taustatekijöitä ja sisältöä. Tutkimuksessa selvisi, että soittajista joka kolmannelle Nollalinja oli ensimmäinen palvelu, josta he hakivat apua väkivaltaan.
Palvelu on osoittanut onnistuneensa toimimaan matalan kynnyksen palveluna lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. Ennen Nollalinjaa apua oli yleisimmin haettu terveydenhuollosta, läheiseltä tai poliisilta. Soittajista väkivaltaa itse kokeneita oli valtaosa. Myös väkivaltaa kokeneiden läheiset ja viranomaiset hakivat neuvoa ja tukea.
Ensimmäisenä Nollalinjan toimintavuotena noin kaksi viidestä apua tarvitsevasta soitti vuorokauden sisällä väkivallan tapahtumisesta. Viime vuonna vuorokauden sisällä soitti jo noin kolme viidestä soittajasta.
– Tutkimus osoittaa, että Nollalinjaan soitetaan yhä useammin pian väkivaltatilanteen jälkeen. Jos väkivallan uhka on kuitenkin yhä olemassa tai väkivallanteko on juuri tapahtunut, on syytä soittaa hätänumeroon, erikoistutkija Johanna Hietamäki alleviivaa.
Kaikista Nollalinjan puheluista 76 prosenttia koski parisuhteessa tapahtunutta väkivaltaa. Näistä valtaosa, 89 prosenttia, liittyi naisten kokemaan ja, 11 prosenttia miesten kokemaan väkivaltaan.
Parisuhdeväkivallan lisäksi Nollalinjaan soitetaan myös muiden perheenjäsenten, kuten vanhempien lapsiin kohdistamasta ja lasten vanhempiin kohdistamasta väkivallasta. Myös tuttujen ja ystävien tekemästä väkivallasta sekä työpaikalla kohdatusta ja tuntemattomien tekemästä väkivallasta soitetaan.
Henkinen väkivalta on tavallisin keskusteluissa esille tullut väkivallan muoto. Väkivaltaa kuitenkin ilmenee usein yhtä aikaa eri muodoissa.
– Esimerkiksi fyysistä väkivaltaa tuli esille noin puolessa Nollalinja-puheluista. Taloudellista ja seksuaalista väkivaltaa puolestaan ilmeni noin joka kymmenennessä puhelussa, Hietamäki kuvailee.
Väkivalta aiheutti ahdistusta ja masennusta, huolta, epätoivoa ja pelkoa. Väkivaltaa kokeneet kertoivat myös väsymyksestä, uupumuksesta, itkusta, surusta ja järkytyksestä. He kertoivat itsetuntonsa heikentymisestä, lamaantumisen kokemuksista ja itsesyytöksistä.
Soittajilla oli ajoittain myös fyysisiä vammoja sekä väkivallan seurauksena itsetuhoisia ajatuksia. Väkivallalla on vakavia vaikutuksia koko elämäntilanteeseen.
– Pitkään jatkuessaan väkivalta voi viedä toimintakyvyn. Tämän vuoksi on tärkeä hakea apua ajoissa, Hietamäki toteaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin puheluita ensimmäisen kahden ja puolen toimintavuoden aikana 1.1.2017–30.6.2019. Keskeisenä aineistona käytettiin anonyymejä tietoja, joita Nollalinjan päivystäjät kirjaavat palvelunseurantalomakkeelle puhelujen yhteydessä.
Nollalinja 080 005 005 on auttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ja heidän läheisilleen. Se palvelee ympäri vuorokauden ja soittaminen on täysin maksutonta. Soittaa voi nimettömänä, Nollalinjan ammattilainen ei näe soittajan puhelinnumeroa.
Lue myös: Lähisuhdeväkivalta periytyy usein lapsuudesta – viranomaisten tiedossa lähes 10 000 uhria vuodessa
Kommentoi Facebookissa