Herkkujen ahmiminen tuo lieveilmiönä närästyksen – vaivaa satojatuhansia suomalaisia

Närästys aistitaan tyypillisesti ylävatsalla tuntuvana polttavana tunteena tai epämiellyttävänä olona.

Närästys aistitaan tyypillisesti ylävatsalla tuntuvana polttavana tunteena tai epämiellyttävänä olona. (Kuva Fotolia)

Lievän närästyksen iskiessä omahoito on ensimmäinen vaihtoehto.

TERVEYS Juhlapyhien aikaan närästys korventaa satojatuhansia suomalaisia. Tuliko herkuteltua yllin kyllin? Google nostaa hakutrendeissään närästyksen yhdeksi haetuimmista terveyteen liittyvistä hauista joulukuussa.

Närästys aistitaan tyypillisesti ylävatsalla tuntuvana polttavana tunteena tai epämiellyttävänä olona. Se voi säteillä rintakehän keskiosiin ja jopa kaulan alueelle asti. Vieraskieliset käännökset ovatkin osuvia: englanniksi heart burn – sydänpolte – ja ruotsiksi halsbränna, kurkkupolte.

– Lyhytkestoinen närästys on vaarallista vain harvoin, mutta vaatii tutkimuksia, jos oireita esiintyy voimakkaina, sanoo PerusTerveyden johtava lääkäri Petja Orre.

Refluksitauti tarkoittaa mahan sisällön nousemista toistuvasti takaisin ruokatorveen, mikä aiheuttaa usein närästystä.

– Närästyksen taustalla on useimmiten ruokatorven ja mahalaukun välissä olevan alasulkijan hetkellinen tarpeeton rentoutuminen. Rasvainen ruoka ja tupakka heikentävät sulkijalihaksen toimintaa. Myös ylipaino lisää refluksitaudin riskiä, Orre jatkaa.

Lievän närästyksen iskiessä omahoito on ensimmäinen vaihtoehto. Vältä närästystä aiheuttavia ruoka-aineita kuten kahvia, alkoholia ja sitrushedelmiä sisältäviä ruokia, äläkä syö raskaasti ennen nukkumaanmenoa.

Syö iltapala vähintään 2–3 tuntia ennen peiton alle kääriytymistä. Korota sängyn päätyä tyynyillä. Ruokatorven ollessa yläviistossa hapan mahansisältö ei pääse valumaan ruokatorveen.

Oireita voi myös lievittää apteekista saatavilla närästyslääkkeillä.

– Mikäli närästys jatkuu viikkoja tai on voimakasta, kannattaa hakeutua lääkärin arvioon. Vastaanotolla selvitetään potilaan oirekuvaa tarkemmin ja tutkitaan vatsan alue kliinisesti, sanoo Petja Orre.

Kommentoi Facebookissa