HIIHTO Kansainvälinen Hiihtoliitto FIS ilmoitti torstaina langettaneensa neljän vuoden kilpailukiellot Seefeldin MM-kisoissa kärähtäneille hiihtäjille. Neljän vuoden pannan saivat kazakstanilainen Aleksei Poltoranin sekä virolaiset Karel Tammjärv ja Andreas Veerpalu.
Lisäksi rangaistuksen sai virolaisvalmentaja Mati Alaver. Hänet on suljettu kilpailutoiminnasta neljäksi vuodeksi.
Käry kävi rangaistuille hiihtäjille viime helmikuussa Seefeldin MM-kisoissa järjestetyssä dopingratsiassa. Samalla kiinni jäivät myös itävaltalaishiihtäjät Dominik Baldauf ja Max Hauke.
Kiinni jääneistä kansainvälistä merkittävämpää menestystä oli saavuttanut ainoastaan Poltoranin. Käryjen jälkeen hämmästeltiin, miten huonoja kärynneet hiihtäjät olisivat, jos eivät olisi käyttäneet dopingia.
Urheiluhistoria tuntee nimekkäitä käryäjiä, kuten Ben Johnson, Martti Vainio, Mika Myllylä, Marion Jones, Harri Kirvesniemi, Johann Mühlegg tai Lance Armstrong. Valtaosa kärähtäneistä urheilijoista on kuitenkin pienituloisia keskinkertaisia ammattilaisurheilijoita, jotka pyrkivät säilyttämään pienen ansiotasonsa kiellettyjen aineiden avulla.
Suomesta esimerkkinä löytyy dopingista 2006 kärähtänyt kuulantyöntäjä Ville Tiisanoja. Keskinkertaisesti menestynyt Tiisanajo oli työntänyt dopingin avulla reilut 19 metriä.
Kestävyyslajeissa, kuten maastohiihdossa tai pyöräilyssä epo-hormoni valtasi markkinat 1990-luvulla. Sen avulla pystyi saavuttamaan hiihtomatkoilla useamman minuutin kilpailuedun.
Testaajat olivat jatkuvasti jäljessä. Vasta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä saatiin kunnollinen epo-testi.
Huippuhiihtäjistä viime vuosina on kärähtänyt vain norjalainen Therese Johaug. Hän sai kuuluisasta huulirasvakärystään kahden vuoden kilpailukiellon. Laduille Johaug palasi 2018 ja on sen jälkeen dominoinut maailmancupia ja arvokisoja.
Dopingtestauksen kerrotaan olevan niin tiukkaa, ettei epon käyttäminen kannattaisi, koska kiinnijäämisen riski olisi liian suuri. Pienimuotoisemman dopingin käytön väitetään tuovan niin vähän etua, ettei riski ole sen arvoista.
Venäläisten järjestelmällinen dopinghuijaus Sotshin olympialaisissa tai Johaugin huulirasvakäry antavat tietysti aihetta epäilyihin. Seefeldin ratsia osoitti dopingin olevan maastohiihdossa yhä merkittävä ongelma.
Ratsia liittyi tutkimuksiin dopingvyyhdistä, jonka keskiössä oli lääkäri Mark Schmidt. Hänen on epäilty antaneen veridopingia ainakin 23 urheilijalle. He edustavat kahdeksaa eri maata ja viittä eri urheilulajia.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: ”Talonmies antoi väärän piikin” – mikä oli 35 vuoden takaisen dopingskandaalin totuus?
Kommentoi Facebookissa