HIIHTO Oberstdorfissa järjestetyt hiihdon MM-kisat päättyivät ikävästi, kun tuomaripäätös muutti 50 kilometrin hiihdon lopputuloksia kisan päättymisen jälkeen. Norjan Johannes Hösflot Kläbo menetti kultamitalinsa rikottuaan loppusuoralla sääntöjä Venäjän Aleksander Bolshunovin edessä.
Sääntökirjan perusteella tuomaripäätös oli oikea. Kläbo toimi sääntöjenvastaisesti.
Hiihdon pahana poikana tunnetusta ja huonoon käytökseen useampaan otteeseen syyllistyneestä Bolshunovista tuli ”uhri”. Hän menetti voittomahdollisuutensa sauvan katkeamiseen. Tai sen selityksen taakse hän voi itse mennä.
Tosiasiassa Bolshunov olisi varmasti jäänyt toiseksi, vaikka sauvarikkoa ei olisi tapahtunut. Hänellä ei olisi ollut jakoa vastata Kläbon loppukiriin. Kirimiehenä Kläbo on selvästi Bolshunovia parempi.
Mutta uhri Bolshunovista tuli. Farssi sai poliittisiakin piirteitä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putinkin äityi kehumaan Bolshunovia todelliseksi sankariksi.
Kultamitalin voitti tuomaripäätöksellä Norjan Emil Iversen. Rehellisyyden nimissä todettakoon, ettei hän kultamitaliaan ansainnut.
Vähille on jäänyt keskustelu, pitäisikö sääntöjä muuttaa. On oikeusmurha hylätä hiihtäjä 50 kilometrillä yhdestä arviointivirheestä loppusuoralla.
Koko tapaus toi hiihtourheilun kilpeen ikävän tahran. Fakta on, ettei yleisö halua hiihtokilpailuja, joissa tuloslistoja muutetaan jälkikäteen. Vaikka säännöt ovat sääntöjä, näki jokainen kisaa seurannut katsoja, että Bolshunov ja Kläbo olivat kolarointiin aivan yhtä syyllisiä.
Suomalaisittain 50 kilometrin antisankari oli Iivo Niskanen. Hän hiihti maaliin seitsemäntenä ja suoritus oli Niskasen kauden tulostason valossa ihan kelvollinen. Paljoakaan parempaan ei ollut mahdollisuuksia.
Kilpailun aikana Niskanen haukkui huoltoa törkein sanoin. Kisan jälkeen hän ilmoitti, ettei pitoa ollut suksissa tarpeeksi, vaikka oikeat sukset sai suksivaihdossa valittuakin.
Suksihuoltaja ja Suomen joukkueen valmennusjohto eivät mediahaastatteluissa pyytäneet Niskaselta anteeksi. Se oli ryhdikästä toimintaa. Kansakunnan rakastaman diivan edessä ei ruvettu nöyristelemään.
Voitelussa olisi varmasti ollut parantamisen varaa, mutta niin olisi ollut Niskasella itselläänkin. Iivon Oberstdorfin ja koko kauden esityksiä tarkastellessa voi hyvin perustein arvioida, ettei Niskanen olisi loppukirissä yltänyt mitaleille, vaikka olisi paremman pidon avulla kärkijoukon vauhdissa maalisuoralle saakka pysynytkin.
Niskasen hiihti maailman huipulla Lahden 2017 MM-kisoissa sekä Pyeongchangin 2018 olympialaisissa. Sen jälkeen hän on pudonnut terävimmän kärjen kyydistä.
Suksihuollon haukkumisen sijaan Niskasen olisi syytä katsoa nyt peiliin ja miettiä, mitä hänen olisi tehtävä toisin palatakseen mitalikantaan Pekingin 2022 olympialaisissa.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Iivo Niskanen päätti MM-kisaurakkansa pettymykseen
Kommentoi Facebookissa