Hirvivahinkoarviointien määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta – laskentatapa muuttui

Metsänomistajat ovat hakeneet vilkkaasti korvauksia hirvituhoista kuluvana vuonna.

Metsänomistajat ovat hakeneet vilkkaasti korvauksia hirvituhoista kuluvana vuonna. (Kuva Fotolia)

Eniten vahinkojen maastoarviointeja on tehty Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa.

METSÄTUHOT Metsänomistajat ovat hakeneet korvauksia hirvien aiheuttamista metsätuhoista huomattavasti edellisvuotta enemmän. Suomen metsäkeskukseen on tullut vahinkoarviointipyyntöjä marraskuun puoliväliin mennessä yli kaksinkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Osa hirvivahinkojen maastoarvioinneista siirtyy ensi vuoteen.

Metsänomistajat ovat hakeneet vilkkaasti korvauksia hirvituhoista kuluvana vuonna. Marraskuun puoliväliin mennessä Suomen metsäkeskus on tehnyt vahinkoarviointeja noin 2 640 hehtaarilla, kun edellisvuonna vastaavaan aikaan arvioitu määrä oli 1 204 hehtaaria.

Korvaushakemusten määrän voimakasta kasvua selittävät pääosin hirvivahinkoarviointiin ja korvauslaskentatapaan keväällä tehdyt muutokset, joiden on arvioitu nostavan tuhojen korvaustasoa noin neljänneksellä edellisvuosista. Metsänomistajat voivat siis jatkossa saada aiempaa suurempia korvauksia hirvieläinten aiheuttamista metsätuhoista.

– Tämä uudistus on vaikuttanut merkittävästi vahinkokorvausten hakemiseen kuluvana vuonna, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Hirvituhoarvioinnit painottuvat Pohjois-Suomeen. Eniten vahinkojen maastoarviointeja on tehty Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Vähiten korvauksia on haettu Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Suomen metsäkeskus jatkaa hirvivahinkoarviointeja tänä vuonna niin kauan, kun se on maastossa mahdollista. Osa maastoarvioinneista siirtyy vuoteen 2018.

Metsäkeskuksessa on odottamassa noin 140 hirvivahinkoarviointipyyntöä, joista valtaosa ehditään hoitaa kuluvan vuoden puolella. Noin 50 maastoarviointia siirtyy ensi vuodelle, ja niistä ilmoitetaan suoraan maanomistajille.

Metsänomistajat voivat hakea hirvituhoista korvausta Metsäkeskuksesta. Korvaussummassa huomioidaan kolmen viime vuoden aikana aiheutuneet vahingot.

– Vahinkoarvioinnin siirtyminen ensi vuoteen ei vaaranna korvauksen saamista. Metsänomistajan korvaussumma saattaa myös kasvaa, jos hirvet aiheuttavat arvioitavaksi tulevalla alueella lisää tuhoja tulevana talvikautena, Hostikka sanoo.

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti 1–3 metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Korvausta tuhoista voi hakea, kun vahinkokriteerit täyttyvät ja tuhojen laajuus ylittää 170 euron korvauskynnyksen. Maanomistaja voi itsekin ennalta määrittää korvaussumman suuruutta ja korvauskelpoisuutta Tapio Oy:n ja Metsäkeskuksen uuden hirvivahinkolaskurin avulla.

Kommentoi Facebookissa