JALKAPALLO Suomalainen seurajoukkuejalkapalloilu on kansainvälisissä peleissä tuottanut paljon pettymyksiä. Muutama tähtihetki historiaan kuitenkin mahtuu, kuten HJK:n selviytyminen Mestareiden liigan lohkovaiheeseen 1998.
Toki Mestareiden liigan lohkovaiheeseen oli 1998 helpompi päästä suurten jalkapallomaiden pienempien kiintiöiden takia. Silti HJK teki teon, joka seuran silloisen budjetin valossa ei pitänyt olla mahdollinen, ja olisi nykyäänkin melkoinen uroteko, vaikka joukkuekiintiö olisi sama.
Antti Muurisen valmentama HJK ei ollut kotimaan kentillä 1998 vakuuttanut. Joukkue jäi Veikkausliigassa neljänneksi, joten pääsy Mestareiden liigan lohkovaiheeseen oli sitäkin suurempi yllätys.
Mestareiden liigan karsinta käsitti kesällä 1998 vain kaksi kierrosta. Ensimmäisellä kierroksella HJK voitti armenialaisen FK Jerevanin yhteismaalein 5-0. Se ei ollut yllätys.
Sen sijaan toisella kierroksella HJK järjesti jättimäisen yllätyksen. Ranskan liigalla edellisellä kaudella toiseksi sijoittunut FC Metz taipui karsinnassa yhteismaalein 1-2. Historiallisen Mestareiden liigan paikan ratkaisseen maalin HJK:lle viimeisteli Ranskassa Vesa Vasara.
Suomessa oltiin ällikällä lyötyjä. Kun shokista toivuttiin, astui suomalainen peruspessimismi esiin. HJK:n ennakoitiin saavan lohkovastustajiltaan PSV Eindhovenilta, Benficalta ja Kaiserslauternilta kunnolla turpaansa.
Vuonna 1998 digitaalinen vallankumous oli vielä alkutekijöissään. Jalkapallolähetyksiä oli mahdollista katsella vain televisiosta ja YLE:llä oli mahdollista näyttää vain yksi peli kerrallaan. Futishipsterit kritisoivat YLE:ä, joka näytti tv-kanavillaan HJK:n Mestareiden liigan pelejä eurooppalaisten huippupelien sijasta.
Moinen kritiikki kuvasi hyvin suomalaiseen jalkapalloon liittynyttä alemmuuden tuntoa. Kun jotain historiallista saavutettiin, ei sitä haluttu kunnioittaa.
Vastaava ilmiö näkyi toki some-kommenteissa 21 vuotta myöhemmin, kun Suomi oli ensi kertaa saavuttanut paikan jalkapallon miesten EM-turnaukseen. Silloin asialla eivät olleet kuitenkaan jalkapallofanit, vaan jalkapallon vieroksujat.
Juttuvinkki: Lahden Kuusysi teki jättiyllätyksen – Romanian julma diktatuurikin oli saada nenilleen
HJK osoitti heti ensimmäisessä ottelussaan, ettei ollut pisteautomaatti. Hollannin mahtiseura PSV Eindhoven joutui todella koville, mutta pystyi voittamaan viime hetken maalillaan 2-1.
Toisessa ottelussaan HJK kohtasi Olympiastadionin syyskoleudessa Saksan mestarin FC Kaiserslauternin ja taisteli maalittoman tasapelin. Vaikka peli alkoi vasta kello 21.45 Suomen aikaa, oli katsoja paikan päällä 21 217.
Kolmannessa ottelussaan HJK täräytti sensaation voittamalla Portugalin mahtiseuran, Lissabonin Benfican Olympiastadionilla 2-0. Mika Lehkosuo teki avausmaalin rankkarista ja toisesta maalista vastasi Mika Kottila. Lokakuun lopulla pelattu Benfica-ottelu alkoi kello 21.45, mutta katsojia oli paikan päällä 25 126.
Portugalista saapunut tv-ryhmä teki ottelun alla visiitin helsinkiläiseen kouluun, jossa HJK:n puolustaja, nykyinen Suomen A-maajoukkueen päävalmentaja, Markku Kanerva teki opettajantöitä. Portugalilaisille oli melkoinen shokki, että Mestareiden liigassa pelaavassa joukkueessa oli mukana puoliammattilaisia.
HJK:n yllätykset jatkuivat Lissabonissa, missä joukkue taisteli Benficaa vastaan 2-2 -tasapelin. HJK:n Luiz Antonio tasoitti 84. minuutilla Benfican tehtyä hieman aiemmin kaksi maalia kahdessa minuutissa.
Sensaatiomaisesti HJK taisteli neljän kierroksen jälkeen jopa jatkopaikasta. Talvi tuli 1998 jo marraskuun alussa, mutta Olympiastadionilla pakkaskelissä 25. marraskuuta pelattuun HJK – PSV Eindhoven -otteluun saapui peräti 34 146 katsojaa.
Enää ei HJK yllättänyt. PSV voitti Helsingin hyisestä talvisäästä huolimatta 3-1. Legendaarinen Ruud van Nistelrooy teki hattutempun. Historiallisen lohkovaiheen uurastuksensa HJK päätti joulukuussa Saksassa. Siellä Kaiserslautern otti revanssin voittamalla 5-2.
HJK jäi lohkossaan viimeiseksi. Kuudesta ottelustaan HJK keräsi kuitenkin viisi pistettä, mikä ylitti kaikki odotukset.
HJK:n menestys hämmästytti, mutta joukkueen kokoonpanoa katsellessa kyse ei ehkä sittenkään ollut niin suuresta yllätyksestä kuin 22 vuotta sitten puhuttiin. HJK:n silloisista pelaajista Shefki Kuqi, Hannu Tihinen, Mikael Forssell ja Aki Riihilahti menestyivät ulkomailla kovissa sarjoissa. Moni muukin HJK:n pelaaja loi uraa ulkomailla ja pelaajilla oli myös paljon maajoukkuekokemusta.
Tihinen pelasi Mestareiden liigaa 2000-luvulla Anderlechtissa ja FC Zürichissä. HJK:ssa vaihtomiehen roolissa ollut Forssell pääsi kuutisen vuotta myöhemmin Mestareiden liigassa kentälle Chelsean paidassa.
Antti Muurinen nousi 2000 Suomen A-maajoukkueen päävalmentajaksi. Odotukset olivat kovat, mutta Suomi ei selviytynyt arvokisoihin.
Muurinen muistetaan Suomessa maajoukkueen epäonnistuneista karsinnoista. Mestareiden liigan huikea saavutus tuppaa usein unohtumaan. Voi hyvin perustein väittää, että Muurinen ylsi 1998 yhteen Suomen jalkapallohistorian suurimmista uroteoista.
HJK:lla ei vuoden 1998 jälkeen ole ollut jakoa Mestareiden liigaan. Sinne pääsy ei ole nykypäivänä suomalaisen seurajoukkueen budjetilla realistista. Suurilla mailla on nykypäivänä suurempi joukkuekiintiö.
Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen HJK selviytyi 2014 ja onnistui voittamaan kotikentällään FC Torinon sekä FC Kööpenhaminan. Eurooppa-liigan lohkovaiheen paikka on nykypäivän Suomi-futikselle jo iso saavutus.
Pessimistisesti voisi arvioida, ettei suomalaisjoukkuetta tulla Mestareiden liigassa enää näkemään. Veikkausliigan toimintaympäristön tulisi ainakin muuttua perusteellisesti, jotta mahdollisuudet paranisivat.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Suomen jalkapallo otti oppia jääkiekosta – fanikulttuuriin muurattiin peruskivi
Kommentoi Facebookissa