Hoitajamitoituksesta tulee henkilöstömitoitus – ”Vanhuspalveluyksikössä asuva ansaitsee laadukkaat palvelut”

– Sitova henkilöstömitoitus on merkittävä ja välttämätön parannus vanhuspalvelujen laatuun, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

– Sitova henkilöstömitoitus on merkittävä ja välttämätön parannus vanhuspalvelujen laatuun, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. (Kuva AOP)

Mitoituksesta laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa säädettäisiin vanhuspalvelulaissa.

HENKILÖSTÖMITOITUS Hallitus on antanut esityksen vanhuspalvelulain muuttamisesta. Henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädetään jatkossa laissa. Tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella. Henkilöstömitoitus olisi vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Aikaisemmin on puhuttu hoitajamitoituksesta, henkilöstömitoituksessa otettaisiin huomioon vain välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö. Välillistä työtä eli tukipalveluja ei otettaisi huomioon ja tukipalveluihin olisi varattava erillinen resurssi.

Mitoitus kuitenkin tarkoittaa, että vanhushoivaan tarvitaan noin 4 400 hoitajaa lisää. Hallitusneuvotteluissa rahaa on hankkeeseen ohjattu noin 70 miljoonaa euroa, mutta sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vuosittaiset henkilöstömitoituksen kulut ovat noin 240 miljoonaa euroa.

Hallitus aikoo rahoittaa uudistuksen muun muassa yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksen pienentämisellä.

– Jokainen vanhuspalveluyksikössä asuva ansaitsee laadukkaat palvelut. Sitova henkilöstömitoitus on merkittävä ja välttämätön parannus vanhuspalvelujen laatuun. Uudistus parantaa myös alan vetovoimaa ja ammattilaisten työssä jaksamista, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Vanhuspalvelulakiin lisättäisiin myös säännös palvelutarpeen selvittämisessä ja arvioinnissa käytettävästä kansallisesti yhtenäisestä seuranta- ja arviointijärjestelmästä. Tavoitteena on saada yhteisen arviointi- ja suunnitteluvälineen avulla vertailukelpoista tietoa iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeista ja palveluista.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2020. Lakiin tulisi kuitenkin siirtymäaika, jotta kunnilla ja kuntayhtymillä sekä palveluntuottajilla olisi mahdollisuus varautua henkilöstötarpeen kasvuun.

Siirtymäaikana 0,7 mitoituksen saisi alittaa, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tällöinkin henkilöstömitoituksen tulisi olla kuitenkin vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.

Lakiin kirjattu vähimmäishenkilöstömitoitus 0,7 ei saisi alittua enää 1.4.2023 jälkeen, jolloin siirtymäaika loppuu. Iäkkäiden palveluja uudistava työryhmä tekee ehdotuksensa seurannan toteuttamisesta osana toista valmisteltavaa vanhuspalvelulain muutospakettia. Vanhuspalvelulain uudistamisen toisessa osassa selvitetään myös keinot kotihoidon riittävyyden turvaamiseksi.

Lue myös: Hoitajamitoitus tulossa sitovaksi vasta keväällä 2023 – ”Jos rahat järjestyvät, mistä saamme hoitajat?”

Kommentoi Facebookissa