KOLUMNI Valtiontalouden tarkastusvirasto teki viime vuonna tarkastuksen, miten eri alueiden kasvua ja kilpailukykyä on edistetty veronmaksajien tukirahoilla. Selvityksen tulokset ovat karmeata luettava: rahaa on jaettu suunnitelmattomasti, tukipäätösten perustelut ovat olleet mitä sattuu, alueellisesti varoja on suunnattu epätasaisesti ja osa varatuista tukirahoista on jäänyt kokonaan käyttämättä. Aluekehittämisen määrärahoja on jaettu Rinteen ja Marinin hallituksien toimesta vuosina 2019–2022 yhteensä huimat kaksi miljardia euroa valtion budjetista, suurin osa korona-avustuksina.
Tarkastuskertomuksen kohteena ovat olleet Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämät rahat ja erityisesti matkailuelinkeinoille suunnattu tuki. Julkisuudessa käydyssä keskustelussa on esitetty, että koronaepidemian takia maksettu tuki yrityksille on ollut riittämätöntä, erityisesti ravintola- ja matkailuelinkeino on valittanut kärsineensä valtion tukipolitiikasta.
Tarkastusviraston tarkastus kertoo ihan jostain muusta. Business Finland ja ELY-keskukset saivat heti maaliskuussa 2020 koronaviruksen puhjettua jaettavaa yhteensä 120 milj. euroa – 84 miljoonaa euroa ja 35 miljoonaa euroa. Näin paljastaa tarkastuskertomus:
”Tukipäätösten perustelut eivät olleet kaikilta osin johdonmukaisia, eikä tuen hakijoita kohdeltu täysin yhdenvertaisesti. Business Finlandin tapauksessa aineistosta nousi esille myös yksittäisiä tapauksia, joissa samankaltaisia tai jopa täysin identtisiä hakemuksia oli käsitelty eri tavoin eri alueilla.”
Onko rahaa jaettu puoluepoliittisin perustein? Sitä on vaikea selvittää, koska tarkastuskertomuksessa ei jostain syystä yksilöidä tapauksia, vaikka tiedot tuen saajista ovat julkista tietoa.
Jo syyskuussa 2020 maan hallitus päätti jakaa lisää koronatukea eli aluekehittämisen määrärahaa 100 miljoonaa euroa. Koronaelvytyspaketista ylivoimaisesti eniten on saanut verotukea Uusimaa liki 20 miljoonaa euroa ja vähiten Kainuu, vajaat 1,5 miljoonaa euroa. Matkailualoille myönnetyistä 118 miljoonan euron kehittämistuista 40 prosenttia kohdistui ravintoloille ja erityisesti Uudellamaalla toimiville ravitsemusliikkeille. Suurimmillaan tuki oli yritystä kohden ensi jaossa satatuhatta euroa.
Matkailualalle myönnetyistä häiriötilanteen kehittämistuista suhteellinen osuus oli ylivoimaisesti suurin Lapissa. Tukia jaettiin niin avokätisesti, ettei kaikkien matkailu- ja ravintolayrittäjien ole tarvinnut avata yrityksien ovia vieläkään turisteille. Kehittämistukea Business Finland ja ELY-keskukset ovat jakaneet yhteensä yli 1,3 miljardia euroa koronavuosina.
Tarkastuskertomus paljastaa myös, että rahaa on jaettu erilaisille välittäjäorganisaatioille kuten Varsinais-Suomen liitolle ja Etelä-Suomen maakuntaliitolle, erilaisille oppilaitoksille ja yksittäisille kunnille. Korona-avustuksia piti jakaa suoraan yrityksille, mutta jakoperusteissa on ollut ”tarveharkintaa” niin kuin VTV:n tarkastuskertomuksessa todetaan. Koronamerkittyä avustusta on riittänyt kiinteistövälittäjille, asianajotoimistoille ja vartiointiliikkeille. Mitä tekemistä edellä minituilla on koronaepidemian kanssa?
Kiireessä ja kriisissä tulee tunnetusti sutta ja sekundaa. Korona-avustusten jako on VTV:n tarkastuskertomuksen perusteella ollut hälläväliä-pohjalla. Rahan jaossa on ollut myös muita perusteita kuin yrityksen avustuksen tarve. Miljoonia on mennyt muualle kuin alun perin oli tarkoitus.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Entiset avustajat veronmaksajien kukkarolla – keskuudessamme rahastaa mittava joukko lobbarifirmoja
Kommentoi Facebookissa