Hovioikeus ratkaisi – poliisi sai takavarikoida HS:n toimittajan rikkoman tietokoneen sekä tutkia muistitikun

Hovioikeus katsoi, että asian kiireellisyyden vuoksi tutkinnanjohtaja oli voinut päättää erityisestä kotietsinnästä.

Hovioikeus katsoi, että asian kiireellisyyden vuoksi tutkinnanjohtaja oli voinut päättää erityisestä kotietsinnästä. (Kuva Fotolia)

Pakkokeinoilla ei pyritty murtamaan lähdesuojaa eikä mikään viitannut siihen, että se olisi vaarantunut.

TURVALLISUUS Helsingin hovioikeus on tänään antamillaan ratkaisuilla pysyttänyt voimassa Helsingin käräjäoikeuden päätökset, jotka koskivat Helsingin Sanomien toimittajaan kohdistettujen pakkokeinojen edellytyksiä sekä oikeutta tutkia ja hyödyntää erästä takavarikoidusta muistitikusta löytynyttä tiedostoa.

Pakkokeinojen taustalla oli Helsingin Sanomissa 16.12.2017 julkaistu artikkeli puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Toinen artikkelin kirjoittajista Laura Halminen oli 17.12.2017 vasaralla hakkaamalla rikkonut kannettavan tietokoneen asuintalonsa kellaritiloissa.

Tietokone oli syttynyt palamaan, ja paikalle oli saapunut pelastuslaitoksen yksikön lisäksi poliisipartio. Tutkinnanjohtajalle oli poliisipartiolta saatujen tietojen perusteella syntynyt käsitys siitä, että tietokoneen rikkominen oli liittynyt artikkelissa käsiteltyyn turvaluokiteltuun aineistoon. Hän oli tämän johdosta antanut määräyksen rikotun tietokoneen takavarikoimisesta ja sen jälkeen määräyksen toimittajan kotiin kohdistuneesta erityisestä kotietsinnästä, jonka yhteydessä toimittajalta oli takavarikoitu muun ohessa erilaisia laitteita ja tallennusalustoja.

Käräjäoikeus katsoi, että pakkokeinot olivat laillisia ja että muistitikusta löytynyttä tiedostoa voitiin hyödyntää. Toimittaja valitti päätöksistä hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi, että käytetyille pakkokeinoille oli ollut turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan rikosepäilyn johdosta pakkokeinolain mukaiset edellytykset.

Vaikka takavarikoidut esineet sisälsivät toimittajan mukaan lähdesuojan alaista tietoa, takavarikot oli voinut suorittaa, koska tällaisen tiedon irrottaminen muusta takavarikon kohteesta ei ollut takavarikkoja suoritettaessa mahdollista. Takavarikot oli suoritettu siten, että esineet oli suljettu poliisin näytepussiin, jossa oli niin sanottu sinettiominaisuus.

Hovioikeus totesi lisäksi, että vaikka lähdesuoja on merkityksellinen vapaan lehdistön perustana, pakkokeinojen kohdentuminen toimittajaan ei sellaisenaan loukkaa lähdesuojaan perustuvaa vaitiolo-oikeutta. Sen sijaan keskeistä on oikea menettely etsintäpaikalla sekä aineiston seulonnassa ja muussa käsittelyssä, jotta voidaan varmistaa mahdollisen salassapito-oikeuden loukkaamattomuus.

Hovioikeuden arvion mukaan tässä tapauksessa pakkokeinoilla ei ollut pyritty murtamaan lähdesuojaa eikä mikään asiassa ilmi tullut viitannut siihen, että lähdesuoja olisi vaarantunut. Vaikka pakkokeinoista aiheutui haittaa toimittajalle, niiden käyttäminen oli ollut puolustettavaa ottaen huomioon tutkinnan kohteena olleen rikoksen laatu ja sen selvittämisintressi.

Hovioikeus katsoi myös, että asian kiireellisyyden vuoksi tutkinnanjohtaja oli tuomioistuimen asemesta voinut päättää erityisestä kotietsinnästä. Hovioikeus tiedostoon tutustuttuaan katsoi, ettei se osoittanut lähdettä. Sinetöity aineisto voitiin siten takavarikoida ja jäljentää.

Lue myös: HS:n toimittaja vasaroi tietokonettaan ja soitti palokunnan paikalle – mukana tulivat poliisit

Kommentoi Facebookissa