PRESIDENTTI Tasavallan presidentin oikeudesta armahtaa rikoksista tuomittuja säädettiin aikoinaan jo vuoden 1919 hallitusmuodossa. Presidentin armahtamien henkilöiden määrät ovat nykyisin vähentyneet vuosittain.
Osin asia johtuu lakimuutoksesta, elinkautisvangit vapautuivat aikaisemmin presidentin armahduksella, vuodesta 2006 lähtien päätöksen on tehnyt useimmiten Helsingin hovioikeus.
Mauno Koivisto armahti vuosittain noin viisikymmentä rikoksesta tuomittua ja Martti Ahtisaari kolmisenkymmentä henkilöä. Tarja Halonen armahti hieman yli kaksikymmentä henkilöä vuodessa, mukana oli aseistakieltäytyjiä vastoin korkeimman oikeuden lausuntoa.
Sauli Niinistö on kaikkina presidenttivuosinaan armahtanut yhteensä kaksikymmentä henkilöä. Nyt Helsingin Sanomat kertoo, että presidentti Niinistö ei ole armahtanut yhtään rikoksesta tuomittua, vastaavaa ei ole tapahtunut vuosikymmeniin. Niinistö on aikaisemmin armahtanut tuomittuja muun muassa terveysongelmien perusteella.
– Olen käyttänyt armahdusoikeutta tilanteissa, joissa joko rikoksesta tuomitun henkilön tai hänen perheensä olosuhteissa on tapahtunut erityisen merkittävä muutos. Se voi koskea terveydentilaa tai muita perheen tilanteeseen liittyviä asioita, Sauli Niinistö sanoo HS:lle.
– Kyse on siis erittäin oleellisesta muutoksesta olosuhteissa. Tänä vuonna sellaisia ei ole ollut yhtään.
Kyseessä on ilmeisesti ensimmäinen kerta, kun presidentti ei armahda ketään yhden kalenterivuoden aikana. Kielteisen päätöksen sai nyt viisikymmentä hakijaa. Yleensä Niinistö on armahtanut yhdestä viiteen henkilöä vuosittain.
Presidentti Niinistö haluaa huomauttaa Helsingin Sanomille, että armahduksista lausunnon antanut korkein oikeus ei olisi myöskään armahtanut yhtään hakijaa tänä vuonna. Niinistö olisi lisäksi valmis siirtämään koko armahdusoikeuden presidentiltä tuomioistuinlaitokselle.
– Tämä ei ole maailmoja kääntävä kysymys, mutta jos perustuslakia avataan muussa yhteydessä, niin tämäkin asia kannattaa käydä läpi, Niinistö päättää antamansa lausunnon.
Kommentoi Facebookissa