KOLUMNI Keskusta perustelee maataloudelle suunnattua uutta 300 miljoonan tukipakettia nimittämällä sitä huoltovarmuuspaketiksi. Toinen peruste paketille on Ukrainan sota, joka keskustalaisten mukaan nostaa maatalousyrittäjien tuotantopanosten hintaa eli lähinnä energian, lannoitteiden ja rehujen hintoja. Samaan aikaan Tilastokeskus uutisoi, että ”maatalouden tuottajahinnat nousivat 30 prosenttia vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä”. Mitä tästä olisi ajateltava?
Luonnonvarakeskus Luke kertoo puolestaan tilastoihin vedoten suhdannekatsauksessaan, että tämän vuoden tammikuussa maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat olivat noin 22 prosenttia edellisvuotta korkeammat. Tuotantopanosten hinnat olivat siis nousseet huimasti ennen Ukrainan sotaa. Tilastot kertovat lisäksi, että lannoitteita tuotiin Venäjältä vain 57 miljoonan euron edestä. Samana aikana koko maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin arvo oli 5 525 miljoonaa euroa. Näiden lukujen valossa puheet huoltovarmuudesta ovat täyttä satua. Sanna Marinin hallitus tulee tukemaan ”huoltovarmuuden ja omavaraisuuden” nimissä maataloutta noin miljardilla eurolla.
Suomalaisten huoltovarmuus on harhaan johtava peruste maataloustuelle, joka on vuosia ollut kahden miljardin suuruinen tuki maataloudelle. Jos summaan vielä lisätään valtion osuus maanviljelijöiden eläkkeistä ja lomituskorvauksista, nousee summa noin 2,7 miljardiin euroon. Ylivelkaantuneen Suomen edelliset hallitukset, eikä nykyinenkään, ole nähneet tarpeelliseksi puuttua miljardien maataloustukeen ei vaikka yleisesti tiedetään suuren osan maataloustuesta valuvan muille kuin maatalouden harjoittajille. Sitä saavat muun muassa erilaiset etujärjestöt (MTK) ja neuvontajärjestöt (4H-liitto, Pro Agria) ja jopa närpiöläinen kurkunviljelijä, jota epäillään ihmiskaupasta. Hänen kurkkuviljelmänsä kattavaa suuren osan suomalaisten syömistä kurkuista. Kurkkukeisari on saanut maataloustukea vuosina 2016–2020 yli kuusi miljoonaa euroa.
Kun tarkastellaan koko maatalouden tuotantoprosessia, paljastuu huoltovarmuuspuheiden olevan vailla totuuspohjaa. Maatalous on riippuvainen ulkomaan tuonnista, traktorit ja muut maatalouskoneet käyvät tuontipolttoaineella, lannoitteiden käyttö on tuonnin varassa. Hyökkäys tietoliikenne- ja sähköverkkoihin tuhoaa huoltovarmuuden sekunneissa puhumattakaan ydinlaskeuman vaikutuksista suomalaiselle maataloudelle. Pelkkä sähkön hinnankorotus on saamassa aikaan sen, ettei tulevana talvena ole kauppojen tarjonnassa suomalaisia tomaatteja. Joku voi kysyä, onko mitään järkeä kasvattaa maataloustuella Närpiössä keinovalossa tomaatteja ja vielä tuetulla energian hinnalla. Olisiko järkevämpää tuoda tomaatteja vaikkapa Espanjasta? Onko siinäkään mitään tolkkua, että peltopinta-alaan keskittyvä tuki ylläpitää isolta osalta tehotonta tuotantoa. Kotimaiset maatilat saavat tukea noin puolitoistakertaisen summan niiden tuottamaan tulokseen verrattuna.
Keskustalaisen valtiovarainministerin Annika Saarikon olisi jo korkea aika lopettaa perusteettomat puheet siitä, että huoltovarmuus ja elintarvikkeiden omavaraisuus vaatii aina vain enemmän tukea maataloudelle. ”Maatalouden nykymuotoinen tukipolitiikka on yksinkertaisesti tullut tiensä päähän”, sanoo Maaseutu ja erävihreiden varapuheenjohtaja professori Kari Tiilikkala. Toive ei tule toteutumaan, ei tämän eikä seuraavankaan hallituksen aikana.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: EKP:n rahapolitiikan konkurssi – keskuspankki on epäonnistunut inflaatiotavoitteissaan täydellisesti
Kommentoi Facebookissa