HUOLTOVARMUUS Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan arvioinnin toteuttanut Vaasan yliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun muodostama konsortio on luovuttanut raporttinsa työ- ja elinkeinoministeriölle.
Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on arvion mukaan aikaansaava, joustava ja ketterä, mutta sääntelyä, rakenteita ja prosesseja on syytä uudistaa. Sidosryhmäkyselyn mukaan huoltovarmuustyössä mukana olevat toimijat näkevät järjestelmän toimivan kuitenkin hyvin.
Arvion mukaan koronakriisin kokemukset ovat vahvistaneet, että varautumista ei voida tehdä enää kapeiden, toisistaan erillään olevien sektoreiden tai toimialojen näkökulmasta.
– Tämä tarve johtuu pitkälti toimintaympäristömuutoksista, toteaa arviointiryhmän vetäjä, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä Vaasan yliopistosta.
Huoltovarmuuskeskus päätyi kohun keskelle koronapandemiassa suojainvarusteiden hankintasotkuissa. Raportti arvioi luonnollisesti myös tätä toimintaa.
”Suojainhankintojen toteuttaminen ei kuulunut Huoltovarmuuskeskuksen lakisääteisiin tehtäviin. Näyttää siltä, että keskeinen syy suojainhankintojen toteuttamiseen nyt koetulla tavalla oli se, että sosiaali- ja terveydenhuollon pandemiavarautumisen organisointi kaikilla hallinnon tasoilla oli jäänyt toteuttamatta siten kuin varautumissuunnitelmat olisivat edellyttäneet.”
”Kriisin hoito antaakin eniten aihetta kritiikkiin julkisen hallinnon varautumisessa ja sen yhteensovittamisessa huoltovarmuudelliseen varautumiseen.”
Raportti kiinnittää erityistä huomiota huoltovarmuusorganisaation ohjaukseen ja johtamisjärjestelmään sekä huoltovarmuusrahaston toimintaan. Arvion mukaan ohjaus- ja johtamisjärjestelmät näyttäytyvät jossain määrin jäsentymättömänä niin huoltovarmuuden tavoitepäätösten, Huoltovarmuuskeskuksen tulosohjauksen kuin HVK:n hallituksen ohjausroolin osalta.
Arviointiraportti sisältää kahdeksan kehittämissuositusta. Ne koskevat muun muassa huoltovarmuustoiminnan ja Huoltovarmuuskeskuksen ohjausta ja sen toimintaprosesseja, poolitoimintaa, valtioneuvostotason koordinaatiota, huoltovarmuusrahastoa sekä huoltovarmuusorganisaation kehittämistä.
”Valtioneuvoston ja ministeriöiden hallinnonaloillaan tulee ymmärtää ja kyetä johtamaan sekä alueellista varautumista että valtakunnallista huoltovarmuuden kokonaisuutta suhteessa sekä perinteisiin että jatkuvasti emergoituviin uusiin uhkiin.”
Raportissa hahmotellaan myös vaihtoehtoisia tapoja organisoida huoltovarmuustoiminta. Näiden tarkoituksena on tarjota tausta-ajatuksia huoltovarmuusjärjestelmän kehittämisen pohdinnoille.
– Jotkut arvioinnin suosituksista ovat luonteeltaan selvästi vaalikaudet ylittäviä. Näidenkin suositusten osalta jatkotyöt käynnistetään heti, ja ne sovitetaan yhteen muiden sellaisten hankkeiden kanssa, joilla on vaikutusta huoltovarmuuden toimintaympäristöön. TEM linjaa syksyllä kattavasti laajempaa valmistelua edellyttävät toimenpiteet, joihin eri selvitysten ja suositusten johdosta ryhdytään, toteaa ylijohtaja Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Kommentoi Facebookissa