HUUMEET Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat edelleen yleistyneet, osoittaa syksyllä 2018 kerätty kyselyaineisto. Yleisin suomalaisten käyttämä huume on kannabis. Kannabiskokeilut ovat nelinkertaistuneet vuoden 1992 kuudesta prosentista 24 prosenttiin vuonna 2018.
Toiseksi yleisintä on lääkkeiden käyttö ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin, mikä on pysynyt melko tasaisena 2000-luvulla. Muita huumeita on kokeillut alle viisi prosenttia väestöstä. Näistä yleisimpiä ovat stimulantteihin kuuluvat ekstaasi ja amfetamiini.
Useimmiten kyse on yhteen tai joihinkin käyttökertoihin rajoittuvasta huumekokeilusta tai jo taakse jääneestä käyttöjaksosta, sillä jatkuvampaa käyttöä kuvaavat viimeisen vuoden ja viimeisen kuukauden aikaiset luvut jäävät huomattavasti matalammalle tasolle.
– Huumeiden kokeilun ja käytön edelleen yleistyessä erilaiset haitat ja huumeita käyttävien palvelutarpeet ovat todennäköisesti myös kasvussa. Uusia keinoja, toimintatapoja ja strategioita tilanteen hallintaan tarvitaan, toteaa THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.
Tuoreet tulokset suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista ovat peräisin THL:n Päihdetutkimuksesta, jonka postikyselyä on toistettu noin neljän vuoden välein vuodesta 1992 alkaen.
Sekä vuoden 2014 että vuoden 2018 tulokset osoittavat, että huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyvät edelleen erityisesti 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Tämän ikäryhmän vastaajista peräti 45 prosenttia ilmoitti vuonna 2018 käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämässään.
Myös 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä huumekokeilut ovat selvästi yleistyneet. Nuorimmassa eli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä luvut puolestaan ovat lähellä vuoden 2014 tasoa.
– Nuorten huumeiden käyttö ja sen yleistyminen ymmärrettävästi huolestuttavat. Päihdetutkimuksen tuloksista saadaan kuitenkin positiivinen signaali siitä, että nuorimman ikäryhmän osalta käyttö ei olisi vuoden 2014 jälkeen enää yleistynyt, arvioi THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.
Päihdetutkimuksessa on kysytty myös dopingaineiden käytöstä, joka on tulosten mukaan pysynyt melko samoissa lukemissa. Vuosien 2010 ja 2018 välillä noin yksi prosentti suomalaisista aikuisista on joskus elämänsä aikana käyttänyt dopingia liikuntasuorituksen, voiman tai ulkonäön parantamiseen.
– Monissa Euroopan maissa huolta herättänyt dopingaineiden käytön yleistyminen on Suomessa edelleen varsin marginaalinen ilmiö. Mitään viitteitä käytön lisääntymisestä Suomessa ei ole näkyvissä, toteaa vastaava tutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta.
Päihdetutkimuksessa kysytään myös suomalaisten mielipiteitä erilaisten huumaavien aineiden hankinnan ja käytön rangaistavuudesta. Muutamassa vuosikymmenessä mielipiteet rangaistavuudesta ovat muuttuneet selvästi sallivammiksi, erityisesti kannabiksen osalta. Vuoden 2018 kyselyn mukaan 20 prosenttia suomalaisista olisi valmis luopumaan kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta. Kannabiksen käytöstä ei rankaisisi 42 prosenttia väestöstä.
Kyselyn mukaan 18 prosenttia on sitä mieltä, että kannabista pitäisi voida hankkia laillisesti mihin tahansa tarkoitukseen ja 54 prosenttia puoltaa kannabiksen saamista vain lääkekäyttöön. Yhteensä siis lähes kolme neljäsosaa suomalaisista on sitä mieltä, että kannabista tulisi saada ainakin lääkekäyttöön.
Vuoden 2018 Päihdetutkimukseen vastasi 3 229 iältään 15–69-vuotiasta suomalaista. Jo kahdeksan kertaa samankaltaisena toistettu kysely tarjoaa yleiskuvan huumeiden käytön kehityksestä sekä huumeita ja huumepolitiikkaa koskevien asenteiden ja mielipiteiden muutoksista.
Kommentoi Facebookissa