Hyvät työntekijät ovat monialatilan vahvuus – ”Töiden järkeistäminen näkyy aina lopputuloksessa”

MAATALOUS Hämeenkyröläinen Jyrki Nikkilä otti kotitilan nimiinsä vuonna 2008. Sukupolvenvaihdoksen aikoihin tilalla oli 60 hehtaaria peltoa, sopivasti metsää sekä perinteinen 26 lypsävän parsinavetta.

Maatalousalan opintoja suorittanut Jyrki ryhtyi isännyyden myötä kehittämään tilaa olemassa olevin edellytyksin.

– Sain hyvät lähtökohdat, sillä tilalla oli jo valmis ja toimiva tuotantopaketti. Maidontuotannon rinnalla kulkee edelleen luontevasti myös metsätalous sekä monipuolinen kasvinviljely. Esimerkiksi mansikkaa on viljelty vuodesta 1987 lähtien, Jyrki taustoittaa.

Isännyyden myötä Jyrki ryhtyi kehittämään kotitilaansa määrätietoisin, mutta kustannustehokkain ratkaisuin. Vuosien saatossa tilan rakennuksia on laajennettu, remontoitu ja muutettu uusiokäyttöön. Myös peltoviljelyä on kehitetty ja kohennettu.

Jyrki liputtaa aperuokinnan puolesta. – Kun komponentit ovat yksinkertaisia ja vilja tulee itseltä, niin apeseoksen kustannuksetkin ovat ihan vertailukelpoisia. (Kuva Anne Anttila)

Työtä helpottavia ratkaisuja

Vuonna 2012 Nikkilän tilalle nousi uusi, lypsyasemalla varustettu pihatto. Samalla lypsävien määrä saatiin moninkertaistettua.

– Tällä hetkellä lypsyssä on 150, mutta tilat antavat myöten vielä muutamaan lisäpaikkaan. Myös 2×8-paikkaiselta takalypsyasemalta löytyy laajennusvara, joten tuotannon tehostaminen on mahdollista kohtalaisen pienin kustannuksin.

Jatkossa Nikkilän isäntä aikoo keskittyä kuitenkin olemassa olevien tuotantorakenteiden ylläpitämiseen.

– Varsinkin lähitulevaisuuden investoinnit tulevat kohdistumaan pääasiassa työtä helpottaviin ratkaisuihin.

Nikkilän tilan holsteinpainotteinen karja ruokitaan isännän mukaan yksinkertaisella reseptillä tehdyllä apeseoksella.

– Siirryin aperuokintaan pihaton myötä. Alussa suhtauduin hieman varauksella kyseiseen ruokintamuotoon, mutta mieli muuttui, kun löysin yksinkertaisen, mutta toimivan reseptin. Toki seos vaatii jatkuvaa hiontaa, kun rehu on paaleissa ja paalien koostumus vaihtelee, Jyrki selvittää.

Jyrkin isännöimällä tilalla on maidontuotannon lisäksi kasvinviljelyä ja metsätaloutta. – Päätuotantosuuntana on entistä vahvemmin kuitenkin lypsykarjatalous. (Kuva Anne Anttila)

Selkeä työnjako

Apeseoksen komponentit muodostuvat kuitenkin viljasta, rypsistä sekä kivennäisistä. Apeseoksen lisäksi karjalle jaetaan myös houkutusrehuna toimivaa nappulaa.

– Aperuokinnan etuihin kuuluva yksinkertaisuus näkyy jopa ruokintakustannuksissa. Huokeutta lisää luonnollisesti myös se, että olemme viljan suhteen hyvin omavaraisia.

Jyrkin isännöimällä tilalla riittää töitä myös kahdelle vieraalle.

– Ilman hyviä työntekijöitä ja ympärillä olevaa tukiverkostoa kolmen tuotantomuodon tilaa olisi mahdotonta rakentaa kannattavaksi. Olen tavattoman onnekas, kun saan tarvittavaa apua myös lähellä asuvilta vanhemmiltani. Heidän panoksensa esimerkiksi mansikanviljelyssä on erittäin merkittävä, Jyrki kiittelee.

Työnjako maidontuotantoon painottuvalla tilalla on Jyrkin mukaan selkeä.

– Työntekijät hoitavat lypsyn, vasikat ja parsien kolauksen. Minä vastaan muun muassa ruokinnasta ja keskitän voimavarani noin 300 hehtaarin peltoalan pyörittämiseen. Metsien hoito on sen sijaan ulkoistettu. Monialatilan isäntänä haluan järkeistää myös työmäärän. On tärkeää, että rattaat pyörivät, mutta välillä on osattava myös jarrutella. Maajussin pahimpiin vihollisiin lukeutuu myös väsyminen.

Lue myös: Anttilan maitotilalla aloitettiin yhdellä lehmällä – ”Tarkka kirjanpito on pärjäämisen hopealanka”