LUONTO Lämpenevä ilmasto vinouttaa dramaattisesti liemikilpikonnien sukupuolijakaumaa. Uuden tutkimuksen mukaan Australian Isolla valliriutalla liemikilpikonnat syntyvät nykyään lähes poikkeuksetta naaraina. Kilpikonnien sukupuoli määräytyy munassa hiekan lämpötilan mukaan.
Australialaisessa tutkimuksessa tutkittiin liemikilpikonnien sukupuolia Pohjois-Queenslandin alueella, jossa ilmastonmuutos on nostanut keskilämpötiloja. Mitä lämpimämmässä kilpikonnien munat kehittyvät, sitä enemmän munista syntyy naaraskilpikonnia.
– Tutkimus näyttää meille taas kerran ilmastonmuutoksen konkreettisia vaikutuksia. Oli sitten kyse lumen puutteesta Saimaalla ja siitä kärsivistä saimaannorpista, tai Ison valliriutan kohoavista lämpötiloista, kilpikonnista ja haalistuvista koralleista, ilmastonmuutos vaikuttaa peruuttamattomasti lajeihin, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Alueella elää kaksi geneettisesti toisistaan eriävää liemikilpikonnapopulaatiota. Toinen populaatio lisääntyy Ison valliriutan eteläisessä päässä ja toinen pohjoisessa, Rainen saaren ja Moulter Cayn alueella. Pohjoisen yli 200 000 munivan naaraan populaatio on yksi maailman suurimmista liemikilpikonnapopulaatioista.
Tutkijat selvittivät kilpikonnien sukupuolia alueella, jolle molemmat populaatiot kerääntyvät etsimään ravintoa. Geenitestien ja endokrinologian avulla tutkijat määrittivät kilpikonnien sukupuolen ja sen, kummalla munintapaikoista yksilöt olivat kuoriutuneet.
Lämpimämmässä pohjoisosassa syntyneistä kilpikonnanpoikasista jopa 99,1 prosenttia oli naaraita. Nuorista kilpikonnista 99,8 prosenttia ja aikuisista 86,8 prosenttia oli naaraita. Hieman viileämmässä Ison valliriutan eteläpäässä syntyneiden kilpikonnien sukupuolijakauma oli tasaisempi, niistä 65–69 prosenttia oli naaraita.
Tutkimus osoittaa, että kilpikonnille tärkeä pohjoisen Ison valliriutan populaatio on vaarassa kadota, koska uroksia ei enää synny. Australiassa etsitään nyt keinoja sukupuolijakauman korjaamiseksi.
– Yhtenä vaihtoehtona on esitetty pohjoisten munintarantojen varjostamista suurilla aurinkosuojilla. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia olemme tilanteessa, jossa meidän on pakko miettiä tämänkaltaisia hätäratkaisuja lajeille, Luukkonen kertoo.
Tutkimus on julkaistu Current Biology -julkaisussa, ja WWF on ollut mukana tutkimuksessa.
Kommentoi Facebookissa