TERVEYS Kuumuus lisää riskiä kuolla enemmän kuin kylmyys, auringonvalo ja ilmanpaine puolestaan vaikuttavat itsetuhoisuuteen. Nämä tiedot käyvät ilmi tutkija Reija Ruuhelan väitöstutkimuksesta, jonka tulokset voivat auttaa esimerkiksi terveydenhuoltoa varautumaan sään aiheuttamiin riskeihin.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhelan biometeorologian alan väitöstyössä selvitettiin sään ja ilmaston vaikutuksia kuolleisuuteen ja itsetuhoisuuteen Suomen nykyilmastossa. Väitöstyössä mallitettiin kuolleisuuden riippuvuutta lämpöolosuhteista ja arvioitiin siinä tapahtuneita muutoksia viime vuosikymmeninä.
– Kuumuuden aiheuttama kuolleisuusriski on suurempi kuin kylmyyden, kun riskiä verrataan vuodenajan odotusarvoihin, kertoo Reija Ruuhela.
– Kuolleisuusriski äärilämpötiloissa on kuitenkin pienentynyt vuosikymmenien aikana, myös yli 75-vuotiaiden keskuudessa, eli väestön herkkyys äärilämpötiloille on pienentynyt.
Kuolleisuuden lämpötilariippuvuudessa ei ole suuria eroja sairaanhoitopiirien välillä. Sairaanhoitopiirien sairastavuusindeksit ja väestömäärät selittävät jossain määrin riippuvuudessa näkyviä pieniä eroja. Sairastavuusindeksi kuvaa merkittävimpien sairauksien yleisyyttä tietyllä alueella suhteessa koko maan tasoon.
Väitöstyössä tutkittiin myös, miten sää ja ilmasto vaikuttavat itsemurhiin Suomessa sekä itsemurhayrityksiin Helsingissä.
– Auringonvalon vähäisyys marras-maaliskuun välisenä aikana lisää itsemurhien riskiä. Tutkimuksen mukaan miehet ovat herkempiä auringonsäteilyn vaihtelulle kuin naiset, kuvaa Reija Ruuhela valon merkitystä Suomen ilmastossa.
Tutkimus Helsingissä tehtyjen itsemurhayritysten sääriippuvuudesta toi esiin toisen sukupuolten välisen eron: miesten itsemurhayritysten riski kasvaa, kun ilmanpaine laskee ja naisten, kun ilmanpaine kohoaa.
Ilmastonmuutoksen seurauksena talvista Suomessa tulee nykyistä synkempiä, kun auringonvaloa saadaan entistä vähemmän lisääntyvän pilvisyyden ja sateisuuden sekä vähenevän lumipeitteen vuoksi. Kesäisin kuumuuteen liittyvät terveysriskit lisääntyvät, kun hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät.
Väitöskirjan tulokset luovat pohjaa ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten arvioimiseen ja äärevien säätilanteiden terveysriskeihin varautumiseen terveydenhuollossa.
Lue myös: Saamelaiset ovat paremmassa kunnossa kuin valtaväestö – muutokset tuovat kuitenkin uhkia
Kommentoi Facebookissa