Ilmastonmuutos politisoituu – suhtautuminen jakaa suomalaisia jyrkästi monella akselilla

Naiset pitävät ilmastokysymyksiä tärkeämpinä kuin miehet ja kaupungeissa asuvat tärkeämpinä kuin pienempien paikkakuntien asukkaat.

Naiset pitävät ilmastokysymyksiä tärkeämpinä kuin miehet ja kaupungeissa asuvat tärkeämpinä kuin pienempien paikkakuntien asukkaat. (Kuvituskuva Fotolia)

Joidenkin puolueiden kohdalla kannattajakunnan näkemykset muuttuvat entistäkin ehdottomammiksi.

ILMASTONMUUTOS Suomalaisista 71 prosenttia katsoo, että ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa, käy ilmi EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneista 19 prosenttia on toista mieltä.

Kysymys on politisoitunut verrattuna aiempaan. Vielä vuonna 2006 perussuomalaisten kannattajista 87 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä, nyt enää 31 prosenttia. Keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kannattajien keskuudessa ilmastohuoli on laantunut kaikissa noin kymmenen prosenttiyksikköä 15 vuoden takaisesta, mutta on edelleen yli 70 prosentin tasolla.

SDP:n kannattajista samaa mieltä oli 84 prosenttia, vasemmistoliiton 92 prosenttia ja vihreiden 97 prosenttia, joten näiden puolueiden kannattajien ilmastohuoli on pysynyt likimain entisellä tasollaan.

– Ilmiö vaikuttaisi olevan tyypillinen poliittisesti polarisoituville aiheille: joidenkin puolueiden kohdalla kannattajakunnan näkemykset muuttuvat entistäkin ehdottomammiksi, toisten puolueiden kohdalla jakolinjat muodostuvat puolueen kannattajakunnan keskelle, sanoo EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen, joka on kirjoittanut EVA Arvion Pandemian perintö.

”Ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa” (%)
”Ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa” (%) (Kuva EVA:n Arvo- ja asennetutkimus)

Ilmastokysymykset jakavat suomalaisia monella akselilla. Nuoret aikuiset ovat selvästi keski-ikäisiä huolestuneempia ilmastokysymyksistä ja korkeasti koulutetut enemmän huolissaan kuin matalammin koulutetut. Naiset pitävät ilmastokysymyksiä tärkeämpinä kuin miehet ja kaupungeissa asuvat tärkeämpinä kuin pienempien paikkakuntien asukkaat.

Väite, jonka mukaan pandemiakriisin jälkeen ilmastotavoitteista on tingittävä ja keskityttävä työllisyyteen jakaa suomalaiset kahtia. Noin 43 prosenttia on väitteen kanssa samaa mieltä, 45 prosenttia on eri mieltä. Näkemykset jakaantuvat äänestäjien oikeisto-vasemmisto-linjan mukaisesti.

– Talouskasvua ja ilmastotyötä ei kuitenkaan kannata asettaa politiikassa vastakkain. Kestävää talouskasvua ei saada aikaan ympäristöä tuhoamalla. Toisaalta terve talous mahdollistaa pureutumisen ympäristöongelmiin, sanoo Kurronen.

EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin, virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.3.–7.4.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä.

Lue myös: Ilmastonmuutos vaarantaa maailman ruokatuotannon – mutta Suomi on turvallisella alueella myös tulevaisuudessa

Kommentoi Facebookissa