Insinööristä lypsytilan emännäksi – ”Ensimmäiset päivät navetassa nostivat sykettä”

SUOMI 100 Kauhavalaiset Hanne ja Arto Tyynismaa ovat esimerkki rohkeasta määrätietoisuudesta. Pariskunta otti isännän kotitilan nimiinsä vuonna 2011, mutta isännyyden alkuvaiheessa heillä kummallakaan ei ollut vielä suurta tietotaitoa karjanhoidosta.

Arton leipäpuu oli Valtran hyttejä valmistamalla tehtaalla ja elintarviketekniikan insinööriksi valmistunut Hanne vastaavasti työskenteli ravitsemustyöntekijänä.

– Kesäisin toki auttelin vanhempiani peltohommissa, joten kipinä maatilan töihin oli kuitenkin jo olemassa, Arto kertoo.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Arto kävi vielä parin vuoden ajan vieraan töissä ja Hanne opetteli navettahommia appivanhempiensa opastamina.

Hanne sanoo aloittaneensa emännyyden ihan alkeista. – En osannut edes lypsää. Ensimmäiset päivät liikuin navetassa seiniä pitkin, Hanne paljastaa naureskellen. (Kuva Anne Anttila)

– Kyseessä oli niin sanottu pehmeä laskeutuminen tilanpitoon. Hyvä näin, sillä minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta karjanhoidosta. Ensimmäiset päivät kuljin navetassa seiniä pitkin ja lypsyhommatkin aloitin täysin nollasta. Siis sanan varsinaisessa merkityksessä, yrittäjäperheessä varttunut Hanne muistelee naureskellen.

”Into auttaa eteenpäin”

Myös muut tilan työt toimintatapoineen isäntäpari sanoo opetelleensa täysin aakkosista sekä netin tieto- ja keskustelufoorumeja hyväksikäyttäen.

– Ruohonjuuritasolta on lähdetty liikkeelle. Alussa ei tiedetty mistään mitään, ei ruokinnasta, jalostuksesta eikä käytännössä koko maidontuotannosta.

Hanne ja Arto Tyynismaa sekä lapset, Anni, Arttu ja Amanda viihtyvät maaseudun rauhassa. (Kuva Anne Anttila)

Vaikka isäntäpari sanoo lähteneensä liikkeelle katselumielessä, niin varsin pian tilaa ryhdyttiin kuitenkin laajentamaan. Peltojen lisäksi investoinnit kohdistuivat myös tuotantotiloihin.

– Ensimmäinen hankinta navettaan oli pyykinpesukone. Sen jälkeen uusittiin tuuletusjärjestelmä sekä laitettiin muun muassa ruokkija ja matot. Parsipaikkoja lisättiin muutamalla, joten parhaimmillaan vanhassa navetassa oli 29 lypsypaikkaa.

Mittavasta remontista huolimatta Tyynismaan tilalla ryhdyttiin miettimään kuitenkin kokonaan uuden tuotantotilan rakentamista.

Oman tilan maidosta kotijuustoa

Pariskunta harkitsi parsinavetan laajentamista, mutta päätyi kuitenkin lypsyasemalla varustettuun pihattoon. Ratkaisu osoittautui kaikin puolin oikeaksi, vaikka jo alkuvaiheessa jouduttiin kiristämään budjettia.

– Venäjän pakotteet ja tuottajahinnan sukellus pistivät kustannuslaskelmat uusiksi, joten vaihdoimme esimerkiksi lypsyjärjestelmän halvempaan vaihtoehtoon.

Vieraan töistä oman tilan isännäksi oli Arton mukaan uskalias, mutta loppujen lopuksi onnekas ratkaisu. – Vanhempieni antama tuki on edelleen korvaamatonta, Arto kiittelee. (Kuva Anne Anttila)

Käytettynä hankittu lypsyasema osoittautui kuitenkin onnenpotkuksi ja on edelleen isäntäparin mieleen.

– Asemalla on vasta-alkajankin hyvä aloittaa. Tällä tavoin saamme parhaimman tuntuman lehmiin ja voimme opetella siinä samassa sitä kuuluisan karjasilmän kehittämistä.

Vuoden 2015 tammikuussa käyttöön otettuun pihattoon tuli 61 lypsypaikkaa ja entiset tilat jäivät hiehonavetaksi. Pihaton päädyssä sijaitsee myös tilan tukijalka; elintarvikehuoneisto.

– Jatkojalostan oman tilan maidosta kotijuustoa sekä harjoitan ohessa myös pitopalvelutoimintaa. Työ on mahdottoman mukavaa ja antaa tarpeellisia lisäpaukkuja myös tilan päätuotantomuodolle, Hanne iloitsee.