SOTE Sote-uudistuksen valmistelut ovat edenneet erityisesti Etelä-Pohjanmaalla mallikkaasti. Kehittämistyöhön on kutsuttu aktiivisesti mukaan myös alueen järjestöjen, asiakkaiden ja kokemustoimijoiden edustajia.
Invalidiliiton ja Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksen yhteistyönä on järjestetty muun muassa alueen kuntien vammaisneuvostoille sekä vammaisjärjestöille yhteinen työpaja. Lisäksi vammaispalveluiden sote-työryhmässä on ollut mukana myös vammaisjärjestöjen ja asiakkaiden edustajia.
Tehokkaan yhteistyön kasvoina toimivat Invalidiliiton järjestöasiantuntija Hanna Lahti sekä Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksen hanketyöntekijä Piia Jaskari. Jaskari valmistelee vammaispalvelun kokonaisuutta.
– Tavoitteemme on yhteinen. Haluamme tehdä parhaamme, jotta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle saadaan toimivat ja asiakaslähtöiset vammaispalvelut. Yhteistyömme on erittäin tiivistä ja antoisaa. Yhteinen ideointi, asiantuntijuuden ja materiaalien vaihto, luottamuksellinen keskusteluyhteys sekä osallistuminen ajankohtaisiin teematilaisuuksiin ovat asioita, joiden avulla ja ansiosta voimme olla rakentamassa tasavertaista hyvinvointialuetta.
Lahti ja Jaskari ovat yhtä mieltä myös siitä, että hyvinvointialueiden kannattaa huolehtia järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytysten turvaamisesta. Näin kansalaisjärjestökentän voimavarat niin palvelutuotannossa kuin asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävän sekä osallisuutta vahvistavan toiminnan järjestäjänä ovat hyödynnettävissä jatkossakin.
– Alueilla on tärkeää tunnistaa järjestötyön moninaisuus ennaltaehkäisevistä korjaaviin palveluihin sekä vapaaehtoistoiminnasta palvelutuotantoon. Lisäksi hyvinvointialueille tarvitaan selkeät rakenteet ja yhdessä sovitut toimintatavat järjestöyhteistyön suunnitelmalliseen toteuttamiseen.
Järjestöasiantuntija Hanna Lahti haluaa lisäksi korostaa, että vammaisneuvostojen lisäksi yhdistysten rooli jäsentensä edustajina ja asiakasnäkökulman esiintuojana on tärkeä.
– Hyvinvointialueella on oleellista tunnistaa myös järjestöissä oleva vahva ammatillinen osaaminen oman kohderyhmänsä kysymyksissä. Järjestöjen ja hyvinvointialueiden vahvaa kumppanuutta tarvitaan ennen kaikkea alueen asukkaiden hyväksi.
”Hyviä käytänteitä ei kannata poistaa”
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen lähtökohtainen tavoite on parantaa ihmisten peruspalveluita. Uudistuksen osana ovat myös vammaispalvelut. Hanna Lahti sanoo sote-uudistuksen tavoitteiden olevan kannatettavia.
– Uudistus tarjoaa alueille mahdollisuuksia uudenlaiseen tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toivon, että paikkakunnasta riippumatta uudistus tulee tarkoittamaan asiakkaan näkökulmasta parempia palveluja koko hyvinvointialueella. Vammaispalveluiden näkökulmasta on keskeistä turvata riittävät resurssit, joiden avulla mahdollistetaan viime kädessä vammaisten ihmisten perusoikeuksien toteutuminen yhteiskunnassa.
Hanna Lahden mukaan hyvinvointialueen väestöpohjalla on iso merkitys uudistuksen toteuttamisen kannalta.
– Suurempi väestöpohja luo uusia ja parempia mahdollisuuksia erityis- ja vähemmistöryhmien, kuten vammaisten palvelu- ja hoitopolkujen turvaamiselle sekä alan erityisosaamisen vahvistamiselle.
Lahti kuitenkin muistuttaa, että yhtenäistettäessä kuntien erilaisia palvelu- ja resurssitasoja kattamaan koko hyvinvointialue, on varmistettava, että taso on riittävän korkea eikä yhtenäistämistä tehdä heikoimmin toimineen kunnan käytänteiden mukaisesti.
– Hyviä alueellisia tai paikallisia käytänteitä ei kannata poistaa. Palveluita yhtenäistettäessä on aina huomioitava, miten voidaan parhaiten toteuttaa asiakkaan etu. Tämä on erityisen tärkeää välttämättömään huolenpitoon liittyvien palvelu- ja tukitoimien kohdalla, Lahti alleviivaa.
Hanna Lahti pitää myös tärkeänä, että vammaispalveluiden kehittämisessä ja kuntien käytäntöjen yhtenäistämisessä kuullaan vammaispalvelun työntekijöiden lisäksi asiakkaiden, vammaisneuvostojen sekä vammaisjärjestöjen näkemyksiä.
– Kun palveluiden käyttäjät ovat mukana suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa, saadaan laajempi näkemys tarvittavista ratkaisuista. Hyvinvointialueen asukkaiden kuuleminen jo asioita valmisteltaessa edistää aina myös luottamuksen rakentumista. Lisäksi kuuleminen tuottaa parempia päätöksiä ja tehokkaampia palveluita ilman turhia kustannuksia. Vammaisten ihmisten kokemustietoa ja -osaamista kannattaa hyödyntää.
Tarvetta vammaisasioiden osaamiskeskuksille
Invalidiliiton järjestöasiantuntijana Hanna Lahti toivoo, että sote-uudistus ja hyvinvointialueet mahdollistavat vammaispalveluiden erityisosaamisen vahvistumista eri puolilla Suomea.
– Vammaispalvelut ja vammaissosiaalityö on hyvin vaativaa ja edellyttää vahvaa erityisosaamista sekä laaja-alaista yhteistyötä moniammatillisissa verkostoissa. Hyvinvointialuille olisikin viisasta perustaa niin sanottuja vammaisasioiden osaamiskeskuksia, joihin keskitetään moniammatillista alan erityisosaamista. Tämä ehdotus on vammaisjärjestöjen yhteistä ääntä valtakunnallisesti kokoavan Vammaisfoorumin esiin tuoma. Myös henkilökohtaisesti kannatan tätä lämpimästi, Hanna kertoo.
Sote-uudistus ja hyvinvointialueet mahdollistavat myös kunnallisten vammaisneuvostojen aiempaa tiiviimmän yhteistyön tulevien hyvinvointialueiden vammaisneuvostojen kautta.
– Vammaisneuvostojen tehtävänä on vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen vammaisneuvostolle on tärkeää mahdollistaa hyvät toimintaedellytykset, riittävät resurssit sekä vahva vaikuttamisen rooli, Hanna Lahti selvittää.
Invalidiliitto on tarjonnut hyvinvointialueiden valmistelijoille yhteistyötä toimivien vammaisneuvostojen rakentamiseksi. Liiton järjestöasiantuntijat ovatkin mukana useammalla eri alueella vammaisneuvostojen taustasuunnittelussa. Työtä sote-uudistuksen kumppanina tehdään Invalidiliiton toimesta myös muissa yhteyksissä aktiivisesti eri puolilla Suomea.
Haasteena henkilöstön riittävä määrä
Sote-uudistus tuo mukanaan myös erilaisia haasteita. Hanna Lahden mukaan yksi suurimmista on riittävien resurssien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävän määrän turvaaminen kaikilla hyvinvointialueilla.
– Sote-uudistusten ja hyvinvointialueiden valmistelun kiireinen tahti sekä riittävän osallisuuden mahdollistaminen ovat myös haastava yhtälö. Henkilökohtaisesti koen, että nyt käydään alueilla kiireen ja osallisuuden kilpajuoksua. Joten nyt on tärkeää, että kaikki, jotka haluavat vaikuttaa sote-uudistuksen alueelliseen valmisteluun, ovat myös valmiita nopeaan reagointiin.
Lahden mukaan valmista ei kannata jäädä odottamaan, vaan on hyvä tarjota aktiivisesti myös omaa osaamista ja yhteistyön kättä valmistelun tueksi.
– Vaikuttamisen mahdollisuuksia parantaa myös, jos on mahdollista tarjota ongelmakohtien havaitsemisen lisäksi konkreettisia ratkaisu- ja kehittämisehdotuksia.
Hanna Lahti liputtaa myös avoimen vuoropuhelun puolesta.
– Uuden edessä oleminen edellyttää myös riittävää panostusta hyvään, avoimeen ja monikanavaiseen viestintään eri kohderyhmille. Henkilökohtaiseen kokemukseen pohjautuen voin sanoa, että avoin vuorovaikutteinen viestintä vahvistaa luottamusta eri toimijoiden välillä. Se myös hälventää mahdollisia pelkoja edessä olevista muutoksista niin hyvinvointialueen asukkaan, kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja työntekijänkin näkökulmasta. Kaikki uudistuksen valmistelussa mukana olevat tekevät parhaansa sote-uudistuksen onnistumiseksi.
Erityisosaaminen koko palveluverkon saataville
Sote-lain mukaisesti erityishuoltopiirien ja alueen kuntien erityisryhmien palvelut siirtyisivät vuoden 2023 toimintansa aloittavalle Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää ja tuottaa koko alueen kaikki erityisryhmien palvelut.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa hanketyöntekijänä toimiva Piia Jaskari sanoo sote-uudistuksen olevan yksinomaan jo toimintakulttuurin muutoksena iso.
– Teemme uutta palvelurakennetta, jonka vuoksi luomme sekä mukautamme toimintatapoja ja käyttöön otamme niitä portaittain myös vammaispalveluissa. Haasteiltakaan emme toki voi välttyä. Yksinomaan jo Etelä-Pohjanmaan väestörakenne on epäedullinen rahoitusta laskettaessa. Lisäksi vammaispalvelujen laadukas tuottaminen määrärahojen puitteissa vaatii yhtenäistä suunnittelua. Erityisen haasteen luo laskennallisen rahoituksen perustana oleva tarvevakiointimalli, joka nojautuu sosiaalihuollon palvelutarpeen osalta lähes täysin terveydenhuollon sairausluokkiin.
Vammaispalvelun kokonaisuutta valmistelevan Jaskarin mukaan uudistuksen tavoitteena on erityisesti palvelujen yhdenvertaistaminen sekä saatavuus.
– Tavoitteena on myös kotona asuminen, jota tuetaan esimerkiksi asumisyksiköiden muodostaman palveluverkon kautta. Lähipalveluna tuotetaan työ- ja päivätoimintaa sekä liikkumisen tukea. Tukea tarjoavat myös sote-keskukset. Lisäksi erityisosaaminen tuodaan koko palveluverkon saataville.
Piia Jaskari sanoo palveluiden järjestämiseen hyvinvointialueella vaikuttavan sote-lakiehdotuksen sekä tämän hetken suunnitelman mukaan vuoden 2023 alussa voimaan tuleva uusi vammaispalvelulaki.
– Vammaispalvelulainsäädännön uudistamisen keskeisiä tavoitteita ovat vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen edistäminen ja toteuttaminen sekä palveluiden saaminen tarpeen mukaan. Lisäksi jatkuva yhteistoiminta erikoissairaanhoidon kanssa on keskeinen osa uuden mallin suunnittelua.
Jaskarin mukaan Etelä-Pohjanmaalle tarvitaan myös yhteinen henkilökohtaisen avun keskus ja toimintatavan yhtenäistämistä tulee jatkaa.
– Painopisteet ovat kotona asumisen, koulun ja opiskelun tukeminen, työ- ja perhe-elämän sekä vapaa-ajan, virkistäytymisen ja harrastustoiminnan osallistumisen mahdollistaminen. On erittäin tärkeää mahdollistaa vammaisten osallisuuden toteutumista eri ympäristöissä yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Invalidiliitto tekee aktiivista vaikuttamistyötä eri puolilla Suomea ja on mukana erilaisissa sote-työryhmissä myös muilla tulevilla hyvinvointialueilla.
- Haastattelu on aikaisemmin julkaistu IT-lehdessä
Lue myös: Valtion menot lisääntyvät miljardeilla – Ukrainan sodalla ja sotella merkittävä vaikutus
Kommentoi Facebookissa