MAATALOUS Sieviläinen isäntäpari Antti Kangas ja Jenika Kovanen ovat rakentaneet tulevaisuutta periaatteella, että maitoa tuotetaan täysillä tai ei ollenkaan. Toimintasuunnitelma on tuottanut myös toivotun tuloksen.
– Tavoitteena on, että vuoden kuluttua 142 lypsylehmäpaikkaa ovat täynnä. Tämän jälkeen voimme täysillä keskittyä olennaiseen, nostaa tuotostasoa ja kehittää tilaa myös maidon osalta kohti luomutuotantoa. Pellot ovat olleet luomussa viimeiset viisi vuotta, Antti-isäntä taustoittaa.
Antti otti kotitilan nimiinsä vuonna 2007, mutta ennen lopullisia tilakauppoja hän pyöritti pientä maitotilaansa parin vuoden ajan yhdessä isänsä kanssa. Taustalla oli maatalousyhtymä.
– Ammattihaaveet ovat aina olleet tiukasti maajussin saappaissa. Edes vanhempieni kehotukset hankkia ”oikea ammatti” eivät laimentaneet intoa. Kouluttauduin kuitenkin yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi, mutta jos tuntee syntyneensä tilanpitoon, niin sitä tunnetta ei puheilla pehmitetä.
Edessä iso korjausliike
Isännyyden alkuvaiheessa Lakasen tila oli pieni. Peltoa oli 46 hehtaaria ja huonokuntoisessa parsinavetassa 24 lehmää. Tilan keskituotoskin oli tuolloin vain 6 700 kiloa.
– Edessä oli iso korjausliike. Ensimmäiseksi ryhdyin suunnittelemaan uutta pihattoa. Hankin jo luvat, kuvat ja rahoituksenkin, kunnes eteen tarjoutui tilaisuus ostaa lopettava tila. Tämä mahdollisti peltopinta-alan lisäämisen, joten vaihdoin lennosta suunnitelmia. Pihaton rakentamisen sijaan päädyin peruskorjaamaan entisen navetan.
Urakka oli mittava ja perusteellinen, sillä entisestä navetasta jäi vain kattoristikot ja parren pohjat. Kaikki uusittiin, ajanmukaistettiin ja laajennuksen yhteydessä saatiin parsipaikat neljällekymmenelle lehmälle.
Reilun kymmenen parsinavettavuoden aikana Antti kehitti tilaansa määrätietoisesti kohti robottiaikakautta.
– Pihattoa silmällä pitäen olemme kasvattaneet ensisijaisesti peltopinta-alaa, jota on tällä hetkellä vuokramaat mukaanlukien 210 hehtaaria. Ja vaikka alussa tähtäin oli yhden robotin yksikössä, niin loppujen lopuksi päädyimme kuitenkin kahteen.
Erilaisia valintoja
Vuoden 2019 elokuussa alkanut rakennusprojekti eteni ilman suurempia mutkia ja kolmirivinen pihatto otettiin käyttöön kuluvan vuoden helmikuussa.
– Tämä on tällainen rohkeiden päätösten lopputulos. Asetimme hankkeelle tiukan budjetin, sillä lehmäpaikka ei saanut maksaa 8 000 euroa enempää. Taustalla oli järkisyyt, sillä peltopinta-alan lisäämisen takia emme päässeet velattomina liikkeelle.
Hyvä suunnittelu maustettuna rohkeilla ratkaisuilla kevensi hintalappua kuitenkin merkittävästi.
– Säästimme euroja, kun malliltaan pitkän ja kapean rakennuksen sisätiloihin ei tullut minkäänlaisia tukirakenteita. Välipilariton on ratkaisuista halvin, mutta kuitenkin toimiva, Antti tietää kertoa.
Budjetin piti kasassa myös päätyminen englantilaiseen lypsyrobottiin, navettakalusteiden hankinta suoraan Viron tehtaalta, kilpailutus, avoimuus sekä päätöksissä pysyminen.
– Hintalappu pysyi aisoissa, kun työt teetätettiin hyvin pitkälle tuntitöinä. Ja muutenkin päädyimme kaikessa halvimpaan mahdolliseen, mutta kuitenkin toimivaan ratkaisuun. Euroja säästyy myös henkilökohtaisella suunnitellulla. Kiersimme navetoita ulkomaita myöten ja hankimme tietoa. Hyvänä apuna olivat myös viljelijäkaverit, joilta saimme neuvojen lisäksi myös äärimmäisen tärkeää taustatukea, isäntäpari kiittelee vuolaasti.
- Haastattelu on julkaistu myös Suomalainen Maaseutu -kuukausilehdessä
Kommentoi Facebookissa