Jäätikkö romahti 10 000 vuotta sitten – vaikka meneillään oli poikkeuksellisen kylmä ajanjakso

Upernavikin jäätikkövirtaus laskee Baffininlahteen Luoteis-Grönlannissa. Jäätikkövirtaus on tunnistettavissa sille tyypillisistä jäärailoista, verraten viereiseen tasaiseen, hitaasti liikkuvaan mannerjäähän.

Upernavikin jäätikkövirtaus laskee Baffininlahteen Luoteis-Grönlannissa. Jäätikkövirtaus on tunnistettavissa sille tyypillisistä jäärailoista, verraten viereiseen tasaiseen, hitaasti liikkuvaan mannerjäähän. (Kuva Niels J. Korsgaard)

Tutkijoiden tekemä löytö piilevästä tuo ymmärrystä ilmastonmuutokseen.

JÄÄTIKÖT Miksi Länsi-Grönlannissa sijaitseva jäätikkövirta romahti, vaikka meneillään oli poikkeuksellisen kylmä ajanjakso? Nature Communications -lehdessä äskettäin julkaistu tutkimus osoittaa, että jäätikön vetäytymiseen vaikutti meren pintaveden lämpeneminen.

– Meren, jäätiköiden ja ilmaston välisiä vuorovaikutuksia Arktisella alueella ei vielä tunneta kovin hyvin, vaikka niillä on merkittävä rooli ilmastomalleja laadittaessa ja arvioitaessa nykyisen ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Mimmi Oksman, joka on yksi artikkelin kirjoittajista.

Meriveden lämpeneminen tapahtui kylmän nuoremman Dryas-kauden aikana 12 900–11 700 vuotta sitten. Kyseinen kylmä ajanjakso keskeytti pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston lämpenemisen viimeisimmän jääkauden jälkeen.

Muinaisia meriveden pintaolosuhteita tutkittiin merenpohjasta kairatusta seitsemän metriä pitkästä sedimenttisarjasta, joka on kerrostunut noin viimeisen 17 000 vuoden aikana.
Muinaisia meriveden pintaolosuhteita tutkittiin merenpohjasta kairatusta seitsemän metriä pitkästä sedimenttisarjasta, joka on kerrostunut noin viimeisen 17 000 vuoden aikana. (Kuva Helsingin yliopisto)

Merenpohjan sedimenteissä säilyneitä fossiilisia piilevä-yhteisöjä käyttämällä tutkijat rakensivat uudelleen menneisyydessä vallinneet meren pintaolosuhteet, kuten lämpötilan, merijään ja merivirrat. Piilevä-yhteisöjä tutkittiin seitsemän metriä pitkästä merenpohjan sedimenttisarjasta, jonka kansainvälinen tutkimusryhmä keräsi vuonna 2008.

Merenpohjan sedimentit toimivat menneiden ilmastonvaihteluiden arkistoina. Tutkimuksen mukaan nuoremman Dryas-kauden aikainen meriveden lämpeneminen johtui voimistuneesta lämpimästä Atlanttisesta merivirtauksesta sekä pohjoisella pallonpuoliskolla lisääntyneestä auringon säteilystä.

Jakobshavn-jäätikkövirtaus on Grönlannin jäätikön kannalta merkittävä. Sen kautta kulkee nykypäivänä noin 7 prosenttia koko Grönlannin jäämassasta ja se tuottaa noin 10 prosenttia koko Grönlannin jäävuorista.

Tutkimustulokset painottavat meriveden ja Grönlannin mannerjäätikön välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä nykyisen ilmastonmuutoksen aikana, osoittaen että meriveden lämpenemisellä voi olla vakavia vaikutuksia Grönlannin mereen laskeviin jäätikkövirtoihin.

Kommentoi Facebookissa