OLYMPIALAISET Suomalaiseen sarkasmiin lukeutuu sanonta, että kun muu maailma vuonna 1939 valmistautui sotaan, valmistautui Suomi olympialaisiin. Väite on toki vahvasti liioiteltu, mutta vielä alkusyksystä 1939 Suomessa eläteltiin kyllä toiveita, että olympialaiset järjestettäisiin Helsingissä kesällä 1940.
Ei järjestetty. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939. Suomalaissotilaiden sankarillinen puolustustaistelu ja Neuvostoliiton armeijan surkea organisointi pelastivat Suomen itsenäisyyden sodan päätyttyä Suomelle raskaisiin rauhanehtoihin 13. maaliskuuta 1940.
Olympialaisia ei järjestetty 1940 lainkaan eikä myöskään 1944. Helsinki sai olympialaisensa vuonna 1952. Ne kisat olivat Suomen jälleenrakennuksen symboli.
Itse asiassa vuoden 1940 kesäolympialaiset piti alun perin järjestää Tokiossa. Japani kuitenkin menetti kisaisännyytensä Kiinassa suorittamiensa julmien sotatoimiensa takia. Helsinki sai paikan korvaavana kisajärjestäjänä.
Japani antautui elokuussa 1945 Yhdysvaltojen pudotettua atomipommit Hiroshimaan ja Nagasakiin. Maa oli täysin raunioina, mutta nousi tuhkasta hämmästyttävän nopeasti. Kesäolympiakisat järjestettiin Tokiossa 1964 eli vain 19 vuotta sodan päättymisen jälkeen.
Tokion 1964 olympiakisat olivat merkittävä askel Japanin historiassa. Maa osoitti nousseensa tuhkasta moderniksi teollisuusvaltioksi.
Olympialaisten alla rakennettiin muun muassa Tokion kehätiet ja useita kaupungin tunnettuja moderneja rakennuksia. Pian kisojen jälkeen japanilaistuotteet valloittivat maailman ja maan autoteollisuus sysäsi 1970-luvulla Yhdysvaltojen autoteollisuuden kriisiin.
Tulevana kesänä Tokiossa oli määrä järjestää jälleen kesäolympiakisat. Tiistaina paikallinen järjestelykomitea toisti Kansainvälisen Olympiakomitean kanssa tuttua mantraa, ettei kisoja peruta. KOK:sta kehotettiin urheilijoita valmistautumaan olympialaisiin.
Tokion olympialaisten avajaiset olisivat ohjelmassa 24. heinäkuuta. Armonaikaa on neljä kuukautta.
Kiinassa on esitetty optimisia arvioita, että koronavirusepidemia olisi ohitse koko maailmasta kesä-heinäkuussa. Kiina, josta virus on lähtöisin, sai massiivisilla erityistoimillaan epidemian taltutettua kahdeksassa viikossa. Muualla maailmassa kahden kuukauden ajanjakso on aika lailla optimistinen tavoite.
Kiinakin valmistautuu olympialaisiin nyt täysillä. Maan urheilusta vastaava hallinto on ilmoittanut, että olympiaurheilijoille pyritään järjestämään nykytilanteessa parhaat mahdolliset olot harjoittelua varten.
Japani ja Kiina saavat harjoitusolosuhteiden osalta tällä hetkellä tietenkin merkittävää etua olympialaisia ajatellen. Euroopassa urheilijoilla on tällä hetkellä rajoitetut mahdollisuudet harjoitteluun.
Ei ole ihme, että moni urheilija on kritisoinut voimakkaasti KOK:n uhmakasta päätöstä Tokion olympiakisaprojektin jatkamisesta. Nykyurheilussa raha kuitenkin ratkaisee. Kisojen peruminen toisi KOK:lle ja Japanin valtiolle miljardien eurojen tappiot.
On hyvinkin mahdollista, että kisat Tokiossa tulevana kesänä järjestetään. Jos näin käy, tulee Tokion historian toisista olympialaisista myöskin ”jälleenrakennusolympialaiset”. Tällä kerralla olympialaiset eivät olisi Japanin, vaan koronaviruksesta toipuvan maailman jälleenrakennuksen symboli.
Suomalaisittain jännitettävää olisi Tokiossa siinä, saako Suomi kisoista yhtään mitalia. Edellisissä kesäolympialaisissa Rio de Janeirossa 2016 Suomen ainoaksi mitaliksi jäi Mira Potkosen nyrkkeilypronssi.
Suomalaisurheilijoiden harjoitteluun koronavirusepidemia vaikuttaa lamauttavasti, vaikka virustartunnalta välttyisikin. Kaikki ulkomaanleirit on toistaiseksi peruttu ja kotimaassa harjoitustilojen käyttö on poikkeustilanteesta johtuen rajattua.
Kun muu maailma taistelee koronavirusta vastaan, valmistautuvat KOK ja Japani olympialaisiin.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Huuhkajien unelmakesä siirtyi – jalkapallon EM-kisat pelataan vasta 2021
Kommentoi Facebookissa