TERVEYS Mutaatiot filaggriinigeenissä lisäävät aikuisiän atooppisen ihottuman riskiä myös suomalaisväestössä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Kohonneeseen riskiin ovat yhteydessä myös tupakointi, naissukupuoli ja vanhempien korkea koulutustaso.
Aikuisiän atooppisen ihottuman esiintyvyys on Suomessa maailman korkeimpia, ja se on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, toteaa aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski.
– Atooppisen ihottuman elämänaikainen esiintyvyys oli yli 30-vuotiailla suomalaisilla 22 prosenttia, ja kymmenen prosenttia heistä oli kärsinyt aktiivisesta atooppisesta ihottumasta viimeisen vuoden aikana.
Atooppiselle ihottumalle tyypillistä on ihon läpäisyesteen heikentynyt toiminta sekä ihon atooppinen tulehdus, inflammaatio. Filaggriini on yksi tärkeimmistä ihon läpäisyesteen proteiineista, ja mutaatiot sitä koodaavassa geenissä ovat tärkein atooppiselle ihottumalle altistava tekijä useimmissa väestöissä. Ympäristötekijöillä sekä geenien ja ympäristön vuorovaikutuksella on kuitenkin myös tärkeä merkitys.
Atooppisen ihottuman taudinkuva vaihtelee iästä riippuen. Aikuisiällä siihen liittyy usein silmäoireita, joiden hoitona käytetään usein pimekrolimuusi- ja takrolimuusivoiteita. Aikuisiän atooppista ihottumaa on kuitenkin tutkittu varsin vähän.
Kiiski tutki väitöstyössään filaggriinigeenin mutaatioiden vaikutusta atooppisen ihottuman riskiin suomalaisilla. Lisäksi hän keräsi tietoa pimekrolimuusin ja takrolimuusin silmäturvallisuudesta, selvitti atooppisen ihottuman esiintyvyyttä suomalaisilla aikuisilla ja arvioi ympäristötekijöiden ja elämäntapojen vaikutusta ihottumariskiin.
– Tutkimustulosten mukaan filaggriinimutaatiot lisäävät atooppisen ihottuman riskiä myös suomalaisessa väestössä. Lisäksi ne suurentavat ihottumapotilaiden astmariskiä, Kiiski kertoo.
Tupakointi ja naissukupuoli olivat yhteydessä kohonneeseen ihottumariskiin 30–50-vuotiailla, ja myös ex-tupakoijilla atooppinen ihottuma vaikutti olevan keskimääräistä yleisempää. Ihottumariskiä suurensi myös vanhempien korkea koulutustaso. Sen sijaan ylipaino, D-vitamiinitasot, elinympäristö, sisarusten lukumäärä, alkoholin käyttö ja liikuntatottumukset eivät vaikuttaneet riskiin.
Takrolimuusi ja pimekrolimuusi osoittautuivat turvallisiksi atooppisia silmäoireita sairastavien hoidossa; pitkäaikaishaittoja ei havaittu. Takrolimuusin siedettävyys ja teho vaikuttivat pimekrolimuusia paremmilta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveys 2000 -väestötutkimuksen aineistoa, joka käsitti 8 028 yli 30-vuotiasta suomalaista, sekä 501 ihoatoopikon ja 338 silmäatoopikon aineistoja HUS:n Iho- ja allergiasairaalasta.
Lue myös: Hätkähdyttävä tutkimustulos – yli puolella keski-ikäisistä hoitoa vaativa ihosairaus
Kommentoi Facebookissa