TERVEYS Pienet koululaiset ovat Suomessa huolestuttavan ylipainoisia, pojista 28 prosenttia ja tytöistä 27 prosenttia on ylipainoisia. Ylipaino on määritelty Maailman terveysjärjestö WHO:n kasvustandardien mukaan.
Suomessa ja Ruotsissa lasten ylipainoisuus on yleisempää kuin Tanskassa ja Norjassa, mutta vähäisempää kuin Kyproksella, Kreikassa ja Italiassa, joissa 6–9-vuotiaiden ylipainoisuus on yleisintä. Etelä-Euroopassa perinteinen, terveellisenä pidetty Välimeren ruokavalio ei ole yksin riittänyt hillitsemään ylipainoisuuden lisääntymistä, kun lasten liikkuminen on vähentynyt ja ruokakulttuuri muuttunut.
WHO on selvittänyt 6–9-vuotiaiden lasten ylipainoisuutta Euroopan maissa usean vuoden ajan. Tuoreimmat tulokset vuosilta 2015–2017 julkaistiin hiljattain. Tutkimuksessa oli mukana 36 maata. Suomi oli nyt mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa, ja Suomen tulokset koskivat 7-vuotiaita.
Useissa maissa WHO:n tiedonkeruu toteutetaan erillistutkimuksena, mutta Suomessa tietolähteenä käytettiin THL:n perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusta, niin sanottua Avohilmoa. Avohilmoon kertyy ajantasaisesti lasten pituus- ja painotietoja lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa tehdyistä terveystarkastuksista.
– Lasten terveellisten elintapojen edistäminen ja ylipainon ehkäisy on tärkeää, koska lapsuudessa alkanut ylipaino ja lihavuus jatkuvat usein aikuisikään, toteaa kehittämispäällikkö Päivi Mäki THL:stä.
Lasten ylipainoisuuden ehkäisy on yksi keskeisistä tavoitteista THL:n koordinoimassa kansallisessa lihavuusohjelmassa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta.
– Ohjelman tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan poliittisen päätöksenteon tukea, kuten lainsäädännöllistä ja verotuksellista tukea. Konkreettinen esimerkki verotuksellisista keinoista on terveysperusteinen valmistevero, jolla voidaan vaikuttaa ravitsemustottumuksiin. Terveysperusteinen verotus on käytössä esimerkiksi Unkarissa lisättyä sokeria sisältävien tuotteiden verotuksessa, Päivi Mäki kertoo.
Terveydenhuollolla on keskeinen rooli lasten ja lapsiperheiden elintapaohjauksessa ja lasten kasvun seurannassa. Elintapojen muuttaminen terveelliseksi on usein helpointa silloin, kun perheessä on pieniä lapsia. Neuvoloista saatava motivoiva ja oikea-aikainen tuki niin imetykseen kuin terveisiin elintapoihin on vaikuttavaa terveyden edistämistä koko elinkaaren ajan.
Myös yhdyskuntasuunnittelussa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja vapaa-ajan harrastuksissa voidaan monin tavoin tukea lasten ja lapsiperheiden terveellistä ravitsemusta ja aktiivista liikkumista.
Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tarjottava, ravitsemussuositusten mukainen ruoka ja ruokailutilanteisiin liittyvä ruokakasvatus ovat hyviä esimerkkejä lasten terveellisen ravitsemuksen edistämisestä. Lasten liikkumista voidaan edistää kehittämällä leikkipuistoja ja muita lähiliikuntapaikkoja sekä huolehtimalla siitä, että lapset voivat kulkea koulumatkat turvallisesti kävellen tai pyöräillen.
Lue myös: Haluatko onnistua painonhallinnassa? – Älä laihduta vaan syö säännöllisesti
Kommentoi Facebookissa