SUOMI 100 Pudasjärvellä sijaitsevan Iso-Syötteen hiihtokeskuksessa pyörii julkisuudesta tuttu mies. Rivimiehen työasuun pukeutunut teollisuusneuvos Jorma Terentjeff, 68, ei piiloudu konttoriinsa eikä vastaanota asiakkaita kravatti kaulassa tai kiiltonahkakengät jalassa.
Jorma heittäytyy luontevasti paikasta ja toimenkuvasta toiseen. Toimitusjohtaja on tuttu näky jopa poroaitauksessa, jossa hän käy tervehtimässä lemmikkimaskottejaan.
Välillä toimitusjohtaja Terentjeff nähdään myös rinteessä. Hän opastaa, auttaa, neuvoo ja luo olemassa olollaan niin näkyvyyttä kuin turvallisuuden tunnettakin.
Jorma Terentjeffillä on paljon tuttuja. Miestä puhutellaan ja mies puhuttelee. Välitön tunnelma ja ystävällinen ilmapiiri viestivät siitä, että yrittäjä tiimeineen on onnistunut luomaan Suomen eteläisimmällä tunturialueella sijaitsevasta hiihtokeskuksesta unelmiensa mukaisen.
– Periaatteisiini kuuluu, että olen ihminen ihmisten joukossa. En tee itsestäni ylempää enkä arvokkaampaa. Kokemuksesta tiedän, että avaimet menestykseen ovat hyvän liikeidean ja ammattitaidon lisäksi myös nöyryys sekä toimiva tiimityöskentely, Terentjeff luonnehtii.
”Tienasin opiskelurahani työnteolla”
Oulaisissa pienviljelijäperheessä kasvanut Jorma Terentjeff kuvailee lapsuuttaan sekä varhaisnuoruuttaan hyvin perhekeskeiseksi ja turvalliseksi.
– Vanhempani olivat lähtöisin Karjalasta ja tulivat siirtolaisina Oulaisiin. Perinteet ja taustat näkyivät myös kodissa. Rahaa ei ollut paljon, mutta rakkautta sitäkin enemmän. Meillä oli seitsemän lehmää ja seitsemän hehtaaria maata. Vähällä tultiin toimeen, mutta koskaan ei tarvinnut mennä nälkäisenä nukkumaan.
Vähävaraisena maatalon poikana Jorma Terentjeff oppi jo nuorena kovaan työntekoon. Hän halusi opiskella, joten hän tienasi opiskelurahansa itse.
– En tuntenut katkeruutta enkä valittanut ”pilalle mennyttä nuoruuttani”, vaikka arki täyttyi markkojen metsästyksestä. Päinvastoin. Näin jälkeenpäin olen ollut tavattoman onnellinen, että sain henkisesti rikkaan kasvualustan. Työ, sen tekeminen ja arvostaminen antoivat elämälleni oikeat suuntaviivat, Jorma kertoo kiitollisena.
Erilaisten hanttihommien avulla Jorma sai hankittua sen verran pääomaa, että pystyi kouluttautumaan unelmiensa ammattiin, elektroniikan diplomi-insinööriksi.
– Olen aina rakastanut elektroniikkaa. Nuoruuden ykkösharrastus oli radiotekniikan ihmetteleminen. Muutama radio on tullut elämän varrella hajotettua, kasattua ja vielä kerran hajotettua, johtaja Terentjeff kertoo naureskellen.
Aikamatka Saloran kyydissä
Ankara työnteko palkitsi uurastajansa. Oulun yliopistosta vuonna 1974 valmistunut pientilan poika rakensi elämänsä hyvin määrätietoisesti elektroniikkateollisuuden ympärille. Myös tahti oli kova. Töitä riitti, sillä valmistumisen jälkeen elektroniikkateollisuudessa elettiin vauhtirikkaita vuosia.
– Yksi opettavaisimmista ja samalla myös mielenkiintoisimmista ajan jaksoista oli seitsemän vuoden aikamatka Saloran kyydissä. Sain kunnian vetää sekä radiotuotantoa että toimia muutaman vuoden ajan myös Kemijärven tehtaanjohtajana.
Saloran lopetettua Kemijärven tehtaansa, Jorma Terentjeff ei jäänyt tyhjän päälle ihmettelemään. Hänellä oli pieni tiimi ja tiimillä hyvä tietotaito.
– Ryhdyimme kehittämään omia tuotteita sekä myymään tuotannollista osaamistamme ulkopuolelle. Aika ja ajoitus olivat oikeita. Myös Saloran emoyhtiössä luotettiin meihin. Sain vuoden aikaa näyttää osaamisemme. Rakensin alihankintaorganisaation ja nostin Kemijärven tehtaan uuteen uskoon.
Kehityksen kannalta merkittävin juttu sijoittui kuitenkin Kajaaniin, jossa Jorma oli kehittämässä kaupoille suunnattuja viivakoodeja.
– Koko kaupan rakenne muuttui viivakoodien myötä, joten koen olleeni mukana kehittämässä ensiarvoisen tärkeää kaupan tieto- ja palvelujärjestelmää. Kajaanin vuosien ansiosta matka jatkui ja ovet avautuivat myös ulkomaille, Jorma muistelee hymyillen.
Taiteilua toimeentulon kanssa
Vilkaisu muistojen taustapeiliin saa teollisuusneuvos Jorma Terentjeffin hymähtämään, mutta samalla myös vakavoitumaan.
– Menneisiin vuosikymmeniin mahtuu paljon iloa, mutta paljon myös surua, Jorma tunnustaa.
Rankka työtahti verotti Terentjeffien perheonnea. Ensimmäinen avioliitto ajautui karille ja Tarjankin kanssa solmittu oli hetken aikaa syvässä kriisissä. Myös rahan kanssa Terentjeffien perheessä jouduttiin usein taiteilemaan, joten arki oli enemmän kuin tavallista.
– Olemme eläneet ilon ja surun vuoristoradalla. Menestyksellä on aina hintansa, mutta niin on myös kovalla työtahdilla. Ajauduin tietoisesti uraputkeen. Olen aina rakastanut työtä ja sen tarjoamia haasteita. Köyhissä oloissa kasvaneena opin tuntemaan rahan arvon ja sen merkityksen. Mikään ei tule ilmaiseksi ja niin sanottua ilmaista lounasta ei ole olemassakaan.
Yli kolmekymmentä vuotta erilaisissa elektroniikkateollisuuden johtotehtävissä toiminut Jorma Terentjeff nousi vuosituhannen vaihteessa Suomen rikkaimpien ihmisten joukkoon.
Jorma hankki huomattavan omaisuutensa matkapuhelin- ja elektroniikkateollisuuden automatisoituja tuotantolinjoja toimittaneen JOT Automation Oyj:n toimitusjohtajana. Terentjeff oli yhtiön pörssiin viennin pääarkkitehti ja toteuttaja.
Miljonäärin elämää
JOT Automation Oyj:n arvo kasvoi reilussa viidessä vuodessa miljoonasta eurosta yli kahteen miljardiin euroon. Jorma ehti myydä osakkeensa ennen it-kuplan puhkeamista ja siirtyi samalla miljonäärikerhoon. Tilille rapsahti satoja miljoonia markkoja.
Ennen onnenpotkua Terentjeffin perhe asui vuoden ajan Yhdysvalloissa.
– Pääsin tutustumaan paikalliseen pankki-ja pörssimaailmaan sen hienoimmalta näköalapaikalta; Wall Streetiltä. Vuoden seikkailu oli muutenkin avartavaa ja opettavaista. Lapset oppivat englannin kielen ja bonuksena saimme runsaasti uutta elämänkokemusta.
Oululaisesta JOT Automationista tuli yksi 1990-luvun elektroniikkateollisuuden menestystarinoista. Menestys teki samalla myös Jorma Terentjeffistä vauraan miehen.
– Turha sitä on kieltää, etteikö raha olisi muuttanut elämää. Alkuvaiheessa sitä tuli käytettyä hieman reilummalla kädellä, mutta pian huomasimme, ettei raha tuo eikä takaa onnea. Eurojen mukana tuli myös kateutta ja saimme kokea jopa suoranaista ilkeyttä.
Murheista suurin osui Terentjeffien perheeseen vuonna 2002, jolloin Jorman esikoispoika hänen ensimmäisestä avioliitostaan menehtyi yllättäen.
– Lapsen kuolema halvaannutti perheemme ja toipuminen vei aikaa. Onneksi aika on armollinen. Vuosien myötä suru on muuttanut muotoaan, mutta ikävä jää elämään, Jorma luonnehtii hiljaisena.
Värikäs bisnesmaraton
Terentjeffien arki on taloudellisesta riippumattomuudesta huolimatta edelleen pröystäilemätöntä. Vaikka varaa olisi, niin IT-miljonäärillä ei ole omaa helikopteria, autonkuljettajaa eikä edes muurien sisään rakennettua linnaa.
– Ihmisen ei ole hyvä eikä turvallista pyöriä sellaisissa ympyröissä, joihin ei ole tottunut. Vauraus ei ole loppujen lopuksi muuttanut paljoakaan elämäämme. Syömme edelleen huoltoasemilla ja käymme myös halpakaupoissa. Meidän ei ole tarvetta aliarvioida mitään eikä ketään.
Vaurastumisen myötä Jorma Terentjeffillä oli mahdollisuus hypätä oravanpyörästä ja tätä mahdollisuutta hän ei jättänyt käyttämättä.
– Hyppy vauhdista vapaalle pelasti myös avioliiton. En jäänyt kuitenkaan toimettomaksi. Meille tarjoutui mahdollisuus ostaa Iso-Syötteen hiihtokeskus, joten päätimme ottaa haasteen vastaan.
Haasteita konkurssikypsässä hiihtokeskuksessa riittikin, sillä Iso-Syöte oli elänyt koko 1990-luvun joutokäynnillä ja jäänyt kehityksestä jälkeen. Myös teollisuusalalta matkailubisnekseen hypänneen Jorma Terentjeffin tietotaidot kyseenalaistettiin.
– Hiihtokeskuksen toiminta oli hauraalla pohjalla, joten lähdimme täysin tyhjästä. Ensimmäiset kuusi vuotta olivat vaikeita, sillä muutosvastarinta oli valtava. Näin kuitenkin mahdollisuuden, joten asetimme jo lähtökuopissa tavoitteen nostaa Iso-Syöte Suomen suurimpien hiihtokeskusten joukkoon. Jos pääsemme kuuden kärkikaartiin, olemme tyytyväisiä, mutta jos olemme neljäs, olemme voittajia, Jorma määrittelee toiveikkaana.
Kehitystyö kannatti
Tunnettavuuden ja uskottavuuden takaisin saaminen on teettänyt Jorma Teretjeffin mukaan valtavasti töitä. Määrätietoinen kehitystyö kannatti, sillä Iso-Syöte valittiin vuonna 2012 vuoden hiihtokeskukseksi.
Hiihtokeskuksen menestymisen eteen oululainen it-miljonääri on tehnyt lukemattomien työtuntien eteen myös taloudellisia panostuksia. Yksi merkittävimmistä sijoittuu talveen 2013, jolloin Iso-Syötteen isäntä ryhtyi talousvaikeuksistaan tunnetun mäkihyppymaajoukkueen suurtukijaksi ja yhdeksi pääsponsoriksi.
Suursijoittaja Jorma Terentjeff tunnetaan myös bisnesenkelinä, joka sijoittaa aktiivisesti alkaviin yrityksiin.
– Yrityksillä pitää olla hyvä liikeidea ja bisnesmahdollisuus. Yrittäjällä täytyy olla myös selkeä käsitys yrityksensä vahvuuksista kilpailijoihin verrattuna. Jos nämä täyttyvät, kuuntelen mielelläni lisää, Leijonan luola -televisiosarjassa esiintynyt Jorma valottaa.
Teollisuusneuvos Terentjeff on istunut uransa aikana myös kymmenien teknologiayritysten hallituksissa. Johtamiensa yritysten kehittämisessä Jorma on panostanut modernien tietoteknisten ratkaisujen kehittämiseen. Monet hänen johtamansa yritykset ovat saavuttaneet merkittävän kilpailuedun tuotantoprosessien ja tuotehallinnon, logististen järjestelmien sekä tehokkaan kustannusten hallinnan ansiosta.
Iso-Syötettä Tarja ja Jorma Terentjeff pyörittävät perheyrityksenä. Jorma harrastaa työn lisäksi myös valokuvausta. Miehellä on kymmeniä kameroita, joilla hän bongaa lintuja ja kauniita maisemia.
Kommentoi Facebookissa