PÄÄMINISTERI Kuka muistaa vielä kevään vuonna 2015? Keskusta nousi eduskuntavaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi ja puoluejohtaja Juha Sipilää – tulevaa pääministeriä – pidettiin raikkaana politiikan ulkopuolelta tulevana tuulahduksena.
Hallituksen alkutahdit tuntuivat vielä lupaavilta. Media raportoi pääministerinä olevan liike-elämän johtamistapoihin tottunut mies, joka saa asioita tehdyksi. Kuherruskuukausi päättyi pian, kun hallituksen puolivalmiina esittämiä hankkeita ja suunnitelmia vedettiin toinen toisensa jälkeen takaisin, kun tarkemmin laskettuna huomattiin niiden olevan jopa vahingollisia.
Viime kuukausina pääministeri Sipilä on kokenut median – tuon vallan vahtikoiran – olevan hänen kimpussaan aiheettomasti ja ainoastaan pahantahtoisesti. Ilta-Sanomien haastattelussa Sipilä paheksuu sitä, että hänen ”terveystietojaan urkittiin salaa hankitulla sosiaaliturvatunnuksella” Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta.
Kyselyt olivat asiallisia
Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela vahvisti STT:lle, että neljä henkilöä oli tehnyt asiallisen kyselyn Sipilän lentolupakirjasta sekä siihen liittyvän lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta.
Henkilöistä kaksi oli Seiskan toimittajaa, yksi Suomen Kuvalehden freelance-toimittaja – joka teki pääministerin lentämisestä jutun – ja yksi yksityishenkilö. Lisäksi Yleisradio oli kysynyt pääministerin aiemmin omistamasta lentokoneesta. He eivät tiedustelleet erikseen terveydentilasta. Trafi kertoo ainoastaan ovatko luvat voimassa vai eivät, eikä anna muita yksityiskohtia.
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho arvioi STT:lle, että pääministerin lentolupatietojen kysyminen Trafista ei ole urkintaa, vaan tiedonhankintaa. Urkintaa olisi se, että rekistereitä tutkittaisiin luvatta.
Pääministeri Juha Sipilän lentolupakirjan voimassaolosta tiedustelemiseen on myös olemassa selkeä syy, jonka pääministeri kyllä hyvin tietää.
Oliko lupa voimassa vai ei?
Vaalihuumassa huhtikuun alussa vuonna 2015 Sipilä oli kertonut Radio Rockin haastattelussa, että hänellä on lentolupakirja helikopterin lentämiseen. Toukokuussa 2015 Seiska-lehti kuitenkin paljasti, että kyseinen lentolupakirja ei ollut enää voimassa, ja asian oli vahvistanut Trafin ylitarkastaja.
Sipilä oli toki saattanut jättää lupansa uusimatta, toisaalta lehti spekuloi, että hän ei olisi ehkä läpäissyt ilmailulääkärin tekemää tarkastusta. Sipilä oli sairastanut kaksi keuhkoveritulppaa vuosina 2013–2014, ja kyseisen sairauden johdosta lentäminen ei ole suositeltavaa.
Sipilä vastasi Iltalehdelle viikkoa myöhemmin antamallaan jutulla ”Pilleri päivässä pitää Sipilän lentokunnossa”. Hän kertoi käyneensä kesken hallitusneuvotteluiden uusimassa lupansa lentää helikopterilla. Sipilän mukaan varsinainen lentolupakirja on voimassa pitkään, mutta erilliset kelpuutukset pitää uusia vuosittain.
– Olen huolehtinut siitä, että en päästä lupakirjaa vanhaksi, koska sen kokonaan uusimisessa on iso homma.
Pääministeri lentää Mongoliaan
Juha Sipilä on harrastanut lentämistä lähes 20 vuotta ja hänellä on lentotunteja takanaan liki 2 000. Saatuaan lentolupakirjan hän on lentänyt esimerkiksi Atlantin yli monta kertaa. Hän on lentänyt myös virkamatkoja yksityiskoneella, kuten esimerkiksi Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan.
Heinäkuussa 2016 Sipilä lensi Cessna 525 -liikesuihkukoneella Helsinki-Vantaalta tuhansien kilometrien matkan ASEM-huippukokoukseen Mongolian Ulan Batoriin.
– Hän on hyvä ja tarkka, kuten kaikissa muissakin töissään, vakuutti pilottina toimineen pääministerin kyydissä ollut erityisavustaja Riina Nevamäki.
Suomen Kuvalehti kertoi matkat tehdyn pääministerin omalla kustannuksella. Valtioneuvoston kanslia vahvisti yksityislentoja olleen toistakymmentä, eikä niihin sisälly turvallisuusjohtajan mukaan erityistä turvallisuusriskiä.
Onnettomuus ei kysy uhria
Lento-onnettomuuksia tapahtuu harvoin, mutta ne ovat tuhoisia. Ne eivät säästä tunnettuja henkilöitä, kuuluisin tapaus lienee ”päivä jolloin musiikki kuoli”, kun samassa pienkoneonnettomuudessa vuonna 1959 menehtyivät artistit Buddy Holly, Richie Valens ja Big Bopper.
Onnettomuudet ovat vieneet lähes koko Manchester Unitedin jalkapallojoukkueen ja Lokomotiv Jaroslavlin jääkiekkoilijat. Lento-onnettomuudessa on menehtynyt myös parikymmentä valtionpäämiestä, huhtikuussa 2010 Venäjällä merkittävä osa Puolan valtiojohdosta presidenttiä myöten.
Suomessa muistetaan Rissalan onnettomuus vuodelta 1978, jolloin Suomen ilmavoimien koneen putoamisessa kuoli henkilökunnan lisäksi 12 maanpuolustuskurssille osallistunutta politiikan ja talouselämän vaikuttajaa.
Lentäminen on pääministerin harrastus, vaikka toki harvinainen valtion päämiesten tai pääministerien joukossa. Tiettävästi vain Jordanian kuningas on lentäjä, joka harkitsi itse jopa pommituslentoa terroristijärjestö Isisin tukikohtia vastaan kostona maan oman lentäjän tappamisesta.
Pääministerin terveystiedot
Lentämisharrastus on hyvä asia poliitikon imagolle, mutta se muodostaa kuitenkin normaalia suuremman turvallisuusriskin. Rallin entinen maailmanmestari Colin McRae menehtyi helikopteriturmassa poikansa ja ystäviensä kanssa oman ohjausvirheensä johdosta vuonna 2007.
Siksi pääministerin terveystietojen kysyminen on normaalia lehdistön toimintaa ja sillä on yhteiskunnallinen merkitys. Kun Urho Kekkosen todellista kuntoa salailtiin myös lehdistön toimesta hänen viimeisinä vuosinaan presidenttinä, ovat ajat nyt muuttuneet.
Kekkosen seuraaja, presidentti Mauno Koivisto aloitti aikoinaan perinteen ilmoittaa vuosittain presidentin terveydentilasta, ja tuo käytäntö on jatkunut tähän päivään asti. Tullessaan pääministeriksi Sipilä ilmoitti Iltalehdelle toukokuussa 2015, että myös pääministerin toiminta- ja työkyky voitaisiin jatkossa arvioida julkisesti.
– Minulla ei ainakaan olisi mitään sitä vastaan. Minähän olen ollut näissä asioissa niin avoin, että oikein hävettää.
Kuka on vaihtanut pääministeri Juha Sipilän?
Kommentoi Facebookissa