MATKAILU Piristyneet kotimarkkinat ja laajenevat kansainväliset matkailumarkkinat ovat nostaneet maaseudun matkailun hyvälle kasvu-uralle. Venäläismatkailun aallonpohjasta on selvitty. Vaikka suunta venäläismatkailijoiden määrissä ei ole vielä palautunut hyvien vuosien tasolle, niin suunta on positiivinen.
Suomi vetää erityisesti saksalaisia ja aasialaisia matkailijoita. Myös virolaiset, englantilaiset, ranskalaiset ja sveitsiläiset ovat löytäneet suomalaisen maaseudun entistä paremmin.
Maaseudun matkailuyrityksille tehdyn suhdannekyselyn mukaan aasialaismatkailijoiden määrän odotetaan kasvavan. Noin 60 prosentissa kyselyyn vastanneista maaseutumatkailuyrityksistä on vieraillut aasialaismatkailijoita. Noin 56 prosenttia yrityksistä arvioi yrityksensä mahdollisuudet, valmiudet ja halun ottaa vastaan aasialaisia matkailijoita lähitulevaisuudessa korkeaksi tai melko korkeaksi ja noin kolmasosa kohtuulliseksi.
Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n puheenjohtaja Kirsi Ilola-Ollikan mukaan matkailuelinkeinon toimintaympäristöä saadaan kehitettyä parhaiten byrokratian purkutalkoilla ja valvonnan järkiperäistämisellä.
– Tässä suhteessa onkin saatu hallitusohjelmaan nojaten käytännön toimenpiteitä alulle, esimerkkinä tienvarsimainonnan helpottaminen, sanoo Ilola-Ollikka.
Maaseudun matkailun kasvu edellyttää näkyvää valtakunnallista ja alueellista kehittämistä ja edunvalvontaa. Visit Finlandin tekemä työ kansainvälisillä matkailumarkkinoilla koetaan tärkeäksi. Tavoitteena on saada entistä enemmän laadukkaita ja monipuolisia maaseutumatkailuyrityksiä tuotteineen mukaan kansainväliseen yhteismarkkinointiin. Kotimaan matkailun kasvattamiseksi tarvitaan yhteistä näkyvyyttä ja kampanjointia, esimerkkinä TEM:n tammikuussa lanseeraama Löydä Suomesi -haastekampanja.
Maaseudun matkailuelinkeino yrittäjineen odottaa lainvalmistelijoilta ja päätöksentekijöiltä hallitusohjelman mukaisia ryhdikkäitä ja maalaisjärkeä toteuttavia päätöksiä.
– Uudistuksia tarvitaan muun muassa alkoholi-, elintarvike- ja valmismatkalainsäädäntöön sekä niiden valvontaan. Ja mitä verotukseen tulee, niin kiinteistöverotus on täysin kohtuuton ja vastikkeeton maaseudun matkailuyrittämisen, kasvun ja investointien kannalta, toteaa Ilola-Ollikka.
Kommentoi Facebookissa