YMPÄRISTÖ Fiskarsin Ruukissa perustetaan perinnebiotooppia, jonka ennallistamisessa hyödynnetään vanhoja ilmakuvia. Ilmakuvista näkee ympäristön muutokset pitkältä aikaväliltä. Ilmakuvien lisäksi Fiskarsissa työhön tarvitaan aktiivista metsäpäällikköä ja lammaslaumaa.
– Katso, noista männyistä näkee, että ne ovat olleet täällä pitkään ja kasvaneet avoimessa maisemassa. Sen kertoo puun muoto ja kasvutapa, viittilöi ilmaa Fiskars Oyj Abp:n metsäpäällikkö Robert Lindholm.
Tien reunalta avautuu maisema, jossa taivaaseen kurkottaa ryhmä komeita mäntyjä. Taempana näkyy hentovartisten lehtipuiden rivi, selvästi ihmisen käden jälkeä. Siellä täällä on tuoreita kantoja. Olemme Fiskarsin Ruukissa, Tulilinjan alueella.
Lindholm vastaa Fiskars Oyj Abp:n maa- ja metsäomaisuudesta. Sitä riittää, sillä hänen työmaansa koko on noin 15 000 hehtaaria. On Lindholmin ansiota, että metsittynyt maapläntti on kevään aikana paljastanut muotonsa. Hän on ohiajaessaan useamman kerran pohtinut, että maiseman voisi ennallistaa.
– Tämä alue on vanhaa peltoa. 1920-luvulla tämä oli ihan avointa aluetta. Vanhoista ilmakuvista näkee, miten alue on kehittynyt vuosien saatossa, kuvista näkee alueen rakennuksetkin. Alue on ollut hoitamatta pitkään. Nyt perustamme tähän perinnebiotoopin, Lindholm kertoo.
Perinnebiotooppi eli perinneympäristö on alue, jota näkee vanhoissa satukirjoissa. Ne voivat olla ketoja, niittyjä ja metsälaitumia, joissa esimerkiksi lehmät laiduntavat. Ne ovat runsaslajisia elinympäristöjä, joissa viihtyvät monenlaiset hyönteiset ja kasvit. Maatalouden kehitys ja sen tuomat muutokset ovat ajaneet perinnebiotooppeja ahtaalle jo vuosikymmeniä.
Tulilinjan perinnebiotoopin perustaminen tehdään osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Sen tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja muun muassa kunnostaa vuoden 2023 loppuun mennessä 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. Tulilinjan perinnebiotoopin perustaminen tarkoittaa, että ekosysteemi muuttuu ja monimuotoistuu jo tänä kesänä. Satukirjan maisema tekee paluun.
– Eläimet tuovat monimuotoisuuden mukanaan. Tänne tulee lampaita, joiden tehtävä on pitää alue avoimena, Lindholm kertoo.
Alueen ihmisille lampaiden kesäinen laidunnus on hauskaa katsottavaa. Samalla pölyttäjät ja laidunmaille tyypilliset kasvit saavat elintilaa ja mahdollisuuden kukoistaa. Perinnebiotooppi rajautuu olemassa olevaan kulttuurimaisemaan, jonka reunamille Lindholm tähyää.
– Kaikkea ei voi ennallistaa perinnebiotoopeiksi eikä kaikkea kannata ennallistaa. Tämä on alue, jossa se kannattaa tehdä. Palautamme tähän arvoltaan tärkeän maiseman, Lindholm toteaa.
Tavoite on, että tulos säilyy tuleville sukupolville. Maisema ei saisi kasvaa enää umpeen. Ennallistamistyössä ja sen ylläpidossa auttavat Maanmittauslaitoksen tuoreet ja historialliset ilmakuvat.
– Vanhoista valokuvista näkee vain siivun maisemasta. Ilmakuvat näyttävät suuremman kokonaisuuden, Lindholm sanoo.
Lue myös: Vanha Rauma on Vuoden kaupunginosa 2022 – ”Kaupungin keskus ja vahvin identiteettitekijä”
Kommentoi Facebookissa