KOLUMNI Suomen talous kasvaa huippuvauhtia ja se tietää hintojen nousua. Erityisesti bensan, kahvin ja energian hinta kiihdyttää tunteita muuallakin kuin kuuluisassa Esson baarissa. Tiistaina hallitus antaa vastauksen eduskunnassa perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymykseen energian ja polttoaineiden hinnoista. Puolueet vaativat hallitukselta toimia polttoaineveron alentamiseksi niin kuin mielenosoittajat maailmalla.
Päättäjillä on käsissään ongelma, johon ei ole helppoja yksiselitteisiä vastauksia. Pitääkö ylimalkaan tavaroiden ja palveluiden hintojen nousua korvata kuluttajille samoin kuin maksamalla valtion kassasta koronatukia yrityksille? Perussuomalaisten eduskuntaryhmän pj. Ville Tavio on sanonut julkisuudessa, että bensaveron lasku on kannatettavaa. Muutkin oppositiopuolueiden edustajat kannattavat bensan hinnannousun korvaamista kansalaisille.
Energiaverojen alentaminen johtaa väistämättä valtion kassan vajeeseen, joka on tilkittävä joko veronkorotuksilla tai lisävelalla. Oppositiopuolueet tekevät bensa- ja dieselveron puolittamisella politiikka, mutta eivät kerro miten tilkittäisiin 2,5 miljardin lovi valtion kassassa. Ja kuka takaa, ettei bensaveron lasku valu jakelu- ja tukkuportaan katteisiin?
Se osataan laskea, että bensan kuluttajahinnasta suurin osa on veroja. Sen tietävät erityisen hyvin itärajan pinnassa asuvat, kun naapurin puolella 95-oktaaninen bensa maksaa pumpulla 0,60 euroa ja meillä keskimäärin yli kolme kertaa enemmän. Viime vuoden aikana bensan hinta on kallistunut noin 40 sentillä noin 1, 95 euroon. Toukokuussa vuonna 2020 maksoi 95-bensiini halvimmillaan 1,28 euroa litralta.
Bensan hinnan nousu kasvattaa automaattisesti valtion verotuloja, koska bensan kuluttajahintaan sisältyy 24 % arvonlisävero. Yhdestä bensalitrasta peritään lisäksi kiinteää valmisteveroa 75,96 senttiä. Polttoaineiden hinnoissa on keskimäärin noin 60 prosenttia veroja. Osaltaan bensalaskumme suuruutta on kasvattanut raakaöljyn maailman markkinahinnan nousu. Kuka sitten hyötyy, jos autoilijoiden bensalaskua lähdetään korjaamaan?
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen totesi Helsingin Sanomissa parisen viikkoa sitten, että polttoaineiden verotuksen lasku on kallis ratkaisu ja se ei kohdistu niihin joihin bensan kallistuminen on iskenyt pahiten. Aalto-yliopiston tutkimus parin vuoden takaa tukee Majasen näkemyksiä. Sen mukaan mitä suuremmat tulot, sitä enemmän ajetaan ja kalliimmilla autoilla. Selvityksen mukaan maaseudun hyvätuloiset, yli 50 000 vuodessa tienaavat, ajavat autolla selvästi muita enemmän.
Syrjäseutujen pienituloiset eivät aja autoilla, koska he eivät niitä omista. Bensaveron laskusta hyötyisivät kaikkein eniten suurituloiset yli 70 000 euroa vuodessa ajavat tuplasti sen mitä alle 30 000 vuodessa ansaitsevat. Haluavatko välikysymyksen esittäjät eduskunnassa todellisuudessa tukea hyväosaisten autoilua?
Pitäisikö sittenkin tukea syrjäseuduilla julkista liikennettä, koska bussiyhteydet on onnistuttu lakkauttamaan edellisten hallitusten toimesta lähes kokonaan taajamien ulkopuolella. Hallitus tulee todennäköisesti tukemaan autoilua työmatkavähennyksen enimmäismäärää korottamalla. Se ei paljon auta, koska Sipilän (2,21 snt/l.) ja Marinin (5,71 snt/l.) hallitukset ovat korottaneet liki kahdeksan senttiä polttoaineveroa.
Tilastokeskuksen eläkkeellä oleva kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen on seurannut bensan hinnan muutoksia vuosikymmeniä. Hän kertoo, ettei bensamarkkinoilla toimi kilpailu, koska Neste on markkinoilla liian vahva hintajohtaja. Tämä näkyy Lehtisen mukaan siinä, että bensan hinta ei juuri vaihtele huoltoasemilla vaan muut bensamyyjät seuraavat Nesteen huoltamoiden pumppuhintoja.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: VATT tutki – dieselin hiilidioksidiveron nosto korotti pumppuhintaa eniten maaseudun pienituloisilla
Kommentoi Facebookissa