TAIDE Kimmon nimipäivää vietetään elokuun 2. päivänä ja se on perinteisesti ollut kuvanveistäjä Kimmo Pyykön nimeä kantavan taidemuseon maksuton tapahtumapäivä Kangasalla. Nyt kyseisenä päivänä yleisö pääsee myös tutustumaan ensimmäistä kertaa kuvanveistäjä, akateemikko Kain Tapperin muotokuva-reliefiin Kimmo Pyyköstä.
Kain Tapper (1930–2004) tunnetaan yhtenä Suomen merkittävimmistä ja kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista kuvanveistäjistä. Tapperin uran alkuvaiheet sijoittuvat 1950- ja 1960-luvun vaihteeseen, ja jo alkuvaiheessa töiden päämateriaaleiksi veistäjä valitsi puun ja kiven.
Tapperin teoksille ominaista on runollinen niukkaeleisyys. Koko uransa ajan luonnonläheisen, luovan ja uudistavan otteen säilyttänyt Tapper tuli tunnetuksi 1960-luvun kirpeässä taidekeskustelussa, johon hän joutui tahtomattaan informalistisella muotokielellään. Kohua herätti muun muassa kirkkotaiteen ensimmäinen abstrakti teos, Oriveden kirkon puinen alttarireliefi Golgatan kallio (1960).
Kain Tapperin muotokuva Kimmo Pyyköstä on ensimmäistä kertaa julkisesti esillä ja se kuuluu Pyykön yksityiskokoelmaan. Teos valmistui 1967 ja alkuperäinen teos on Tapperin itsensä kehystämä.
Puulevylle veitsellä ja taltalla raaputtamalla valmistunut muotokuva-reliefi Pyyköstä oli intensiivisen työskentelyn tulos. Kaksi kuvanveistäjää, Tapper ja Pyykkö, ystävystyivät 1960-luvulla. Teoksen taakse Pyykkö on taltioinut tapaamisen yksityiskohtia:
”Kain nouti minut taxilla Ateneumista, jossa olin ns. opettamassa – virallisesti luokassa kuvanveistoa. Kain työskenteli noin tunnin erittäin intensiivisesti. Purki Aimo Kanervan työn ja kehysti muotokuvan näihin uudestaan. Löi tämän reliefin käteeni ja sanoi: ´Kyllä helpotti´, ystävyydellä Kain.”
Kimmon päivänä voi myös tutustua Kain Tapperin teokseen Kuolleet sielut (1979). Kangasalan kunnan taidekokoelmaan kuuluva teos on varatuomari Pertti Paloheimon lahjoitus vuodelta 2015. Teos on sijoitettu Kangasala-talon ylälämpiöön.
- Kimmo Pyykkö -taidemuseon kotisivuille pääset tästä
Kommentoi Facebookissa