Kaisa Mäkäräinen lopetti uransa – suomalainen ampumahiihto romahti

Mari Eder, entinen Laukkanen, on lukeutunut suomalaisen ampumahiihdon kärkinimiin yli vuosikymmenen ajan

Mari Eder, entinen Laukkanen, on lukeutunut suomalaisen ampumahiihdon kärkinimiin yli vuosikymmenen ajan. (Kuva AOP)

Suomalaisen ampumahiihdon taso oli Pokljukan MM-kisoissa surullista seurattavaa.

AMPUMAHIIHTO Ampumahiihdon MM-kisat päättyivät sunnuntaina Slovenian Pokljukassa yhteislähtökisoihin. Suomalaisten osalta kisat tosin päättyivät jo lauantaina. Yhteislähtökisan osallistumisoikeuteen suomalaisten taso ei riittänyt.

Suomalaisittain MM-kisat olivatkin surkeaa katsottavaa. Tuomas Harjulan 27:s tila takaa-ajossa jäi parhaaksi suomalaissijoitukseksi henkilökohtaisissa kisoissa. Pikakisassa Tero Seppälä oli 28:s ja Olli Hiidensalo 29:s.

Mari Eder oli takaa-ajossa 31:s, mikä oli suomalaisnaisten paras tulos henkilökohtaisilla matkoilla. Normaalimatkalla Eder oli 44:s ja pikakisassa 56:s.

Naisten viestissä Suomen sijoitus oli 14:s. Miesten viestissä Suomen joukkue oli vasta 19:s.

Tulostaso jäi vaatimattomaksi. Enemmän ehkä odotettiin, mutta toisaalta tulostaso vastaa Suomen ampumahiihdon tämän hetken tasoa. Paremmat tulokset olisivat vaatineet suomalaisilta ylisuorittamista.

Ampumahiihto loisti Suomessa 2010-luvulla parrasvaloissa koko vuosikymmenen ajan. Se oli lähes yksin Kaisa Mäkäräisen ansiota. Eder, omaa sukuaan Laukkanen, loisti muutamissa kisoissa, mutta Mäkäräisen suoritusvarmuudesta hän jäi kauas.

Miesten puolella Paavo Puurunen saavutti 2001 MM-kultaa Pokljukassa normaalimatkalla. Torinon 2006 olympialaisissa Puurunen sijoittui peräti neljänneksi.

Puurusen jälkeen suomalaismiehet eivät ole yltäneet maailman kärkipään tasolle. Seppälästä on useamman vuoden ajan puhuttu suurena lupauksena, mutta kansainvälisessä kilpailussa hänen tasonsa on jäänyt polkemaan paikoilleen. Harjula on vasta 22-vuotias, mutta edistystä on tapahduttava paljon, jotta hän voisi nousta arvokisamitalistiksi.

Juttuvinkki: Marja-Liisa Kirvesniemi oli ”someraivon” kohde jo kauan ennen someaikaa

Suomalaisen ampumahiihdon ongelmat olivat hyvin tiedossa jo Mäkäräisen huippuvuosina. Lajin harrastajamäärä on ollut todella kapealla pohjalla eikä taloudellisia resursseja ole ollut riittävästi. Ampumahiihtoliitossa osaaminen ei riittänyt Mäkäräisen tuoman valtavan julkisuusarvon hyödyntämiseen.

Mäkäräinen itsekin kritisoi Suomen maajoukkueen toimintaa varsin avoimesti. Kritiikki kaikui kuitenkin kuuroille korville ja se näkyy Pokljukan MM-kisojen tuloksissa.

Lupaavia junioreja Suomessa on kyllä ollut. Viime vuosina heidän urakehityksensä on kuitenkin pysähtynyt silloin, kun se viimeinen tärkeä askel olisi pitänyt ottaa. Syyttävä sormi voidaan kohdistaa valmennukseen.

Sotshin 2014 ja Pyeongchangin 2018 olympialaisissa ampumahiihto oli Suomessa seuratuimpia lajeja. Mäkäräinen kuitenkin epäonnistui molemmissa kisoissa, mikä oli valtava pettymys.

Pekingin 2022 olympialaisissa ampumahiihto saanee Suomessa vähän huomiota, ellei sitten jotain yllättävää vuodessa tapahdu. Kun julkisuusarvo katoaa, kaikkoaa yksityiseltä sektorilta tuleva sponsorirahoitus nopeasti. Puhe syöksykierteestä on täyttä realismia.

Olympiakomiteassa on syytä käydä kriittistä keskustelua keinoista, miten suomalaisia ampumahiihtojunioreita voisi auttaa nousemaan huipulle. Lisää rahaa varmasti tarvittaisiin veikkausvoittovaroista. Veikkauksen potista urheilu saa rahaa todella vähän.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Tässä on Suomen joukkue Oberstdorfin MM-kisoihin – saumoja useampaan mitaliin

Kommentoi Facebookissa