SÄHKÖVERKKO Sähkönsiirtoyhtiö Caruna on nostamassa maaliskuun alussa siirtohintojaan noin 14 prosenttia, ja se on tuonut taas ihmisten mieliin vuodentakaiset tapahtumat. Silloin yhtiö aikoi nostaa hintojaan 27 prosenttia – tai vieläkin enemmän, sillä Carunan luvuissa oli mukana myös sähkövero, joka ei noussut.
Sosiaalisessa mediassa on nyt koottu noin kahden tuhannen jäsenen Caruna-kapina -ryhmä, Energiavirastoa pommitetaan viesteillä ja asiasta kerätään myös eduskunnalle luovutettavaa kansalaisadressia.
Kuluttaja-asiamies ja Caruna sopivat maaliskuussa 2016, että korotukset jaksotettaisiin. Kiinteitä perusmaksuja päätettiin alentaa helmikuun loppuun asti vuonna 2017, sen jälkeen tulisi korotus, jolla tasolla hinnat pysyisivät vuoden loppuun asti.
Sähkönsiirtohinnoissa on olemassa sääntelyjärjestelmä, hintoja tarkistetaan neljän vuoden välein. Ja yksi ajanjakso sattumalta päättyi juuri silloin, kun Caruna viimeksi ilmoitti korotuksistaan. Sähkömarkkinalainsäädännön mukaan Energiavirasto tutkii vuosien 2016–2019 hinnoittelun kohtuullisuuden jälleen vuonna 2020, ja sinne on pitkä aika.
Sähkösopimuksen voi kilpailuttaa, mutta sähkönsiirtoa ei. Caruna ei siirrä kaikille suomalaisille sähköä, mutta se on suurin ja kaunein noin 20 prosentin markkinaosuudella ja 650 000 yritys- ja henkilöasiakkaalla. Caruna Oy vastaa sähkönsiirrosta Pohjois-Suomessa, Etelä- ja Lounais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Caruna Espoo Oy toimittaa sähköä Joensuuhun ja Espooseen sekä Kirkkonummelle ja Kauniaisiin.
Yhdessä ja erikseen, muodin mukaan
Carunan tie rahaa riskittä tuottavaksi yritykseksi on erikoinen. Yhtiö on entinen Fortumin sähkönsiirtoyhtiö. Fortum syntyi, kun valtio-omistaja yhdisti erittäin kannattavan Imatran Voiman ja huonommin tuolloin tuottavan Nesteen toisiinsa vuonna 1998.
Perusteluna Nesteen vuosikertomuksessa luki, kuinka ”ratkaisu synnyttää kansainvälisen suuntauksen mukaisen, monipuolisen energiatalon”, kertoo Markku Kuisman ja Pekka Seppäsen teos Suomen pahimmat bisnesmokat.
Väkinäisen yhdessäolon jälkeen Neste irrotettiin Fortumista kuusi vuotta myöhemmin, koska nyt se oli toimitusjohtaja Mikael Liliuksen selityksen mukaan ”tärkeä strateginen askel”.
Fortumilla oli toimitusjohtajan lisäksi päätoiminen hallituksen puheenjohtaja, entinen kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Matti Vuoria. Valtiovallalla oli pakonomainen tarve osoittaa tehdyt päätökset hyviksi, mutta sijoittajat eivät niihin uskoneet ja osakekurssikaan ei liikahtanut.
Päätettiin ottaa käyttöön silloin muodissa olleet optiot, mutta kukaan ei ymmärtänyt määritellä niille ylärajaa. Kaikki päättäjät olivat hiljaa, ettei kyselijä vain näyttäisi vanhanaikaiselta.
Näin tehtiin optiomiljonäärejä
Yhtiölle tehtiin täysin järjetön ja ylimitoitettu optio-ohjelma, johon hallituksesta kuului vain sen puheenjohtaja. Optiosta ei ole mitään hyötyä omistajalle, joka ei aio myydä osakkeitaan.
Väliaikainen kurssinousu hyödyttää vain juuri sillä hetkellä osakkeitaan myyviä, huomauttavat Kuisma ja Seppänen. Talvivaarankin pörssikurssi nousi, kunnes osakkeet lopulta osoittautuivat arvottomiksi.
Fortumin 350 johtajaa saivat sen sijaan yhteensä 400 miljoonaa euroa optiotuloina. Vuoden 2006 verotuksessa eniten ansiotuloja koko Suomessa kokosi Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius – 11,3 miljoonaa euroa. Nokian Jorma Ollilakin jäi uransa huipulla kakkoseksi, kymmenen suurituloisimman joukossa oli peräti kuusi Fortumin esikuntajohtajaa.
Viisi muuta olivat Tapio Kuula 5,9 miljoonalla eurolla, Juha Laaksonen sai 5,1 miljoonaa, Mikael Frisk 4,7 miljoonaa, Timo Karttinen 4,5 miljoonaa ja Carola Teir-Lehtinen 3,6 miljoonaa.
Sähköverkon myynti on suomalaisten etu
Poliittisen bisnesmokailun muisti ei ole kymmentäkään vuotta, joten jatketaan tapahtumia vuonna 2013. Jyrki Kataisen hallituksen silloinen kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeri Heidi Hautala suhtautui kriittisesti valtion omistamien osakkeiden myyntiin, koska omistuksista saatiin tarpeellista osinkotuottoa.
Oliko vain sattumaa, kun esiin nousi silloin Hautalan jo vuonna 2009 teettämä pimeä oviremontti ja hänen vuonna 2012 hyssyttelemänsä Arctia Shippingin rikosilmoitus Greenpeacea kohtaan. Vihreät vaihtoivat ministeriksi myynnille myötämielisemmän Pekka Haaviston, ja jo alle kuukaudessa ilmoitettiin Fortumin myyvän sähkönsiirtonsa Suomi Power Networksille.
Sekä pääministeri Katainen että Fortumin silloinen toimitusjohtaja Tapio Kuula kertoivat kaupan olevan vain suomalaisten etu ja kuinka voisimme olla tyytyväisiä.
– Sähkönsiirto on säänneltyä liiketoimintaa. Omistajanvaihdoksella ei pitäisi olla vaikutusta siirtohintoihin, Tapio Kuula vakuutti tiedotustilaisuudessa.
Kauppaa ei edes kunnolla käsitelty Kataisen hallituksessa, jossa sitä lopulta vastustivat vain vasemmistoliiton ministerit. Demarit tarjosivat myöhemmin syntipukiksi työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuorta, joka puolestaan jatkoi syytteet Pekka Haavistolle, joka kertoi kauppoja valmistellun jo puoli vuotta ennen hänen virkaanastumistaan.
Lasku virheestä lankeaa kuluttajalle
Uudesta sähkönsiirtoyhtiöstä tuli nykyinen Caruna Oy, jonka omistajina ovat 40 prosentin osuudella sekä australialainen First State Investments että kanadalainen Borealis Infrastructure Management, julkisen sektorin eläkelaitos Keva 12,5 prosentin osuudella sekä työeläkeyhtiö Elo 7,5 prosentilla.
First State Investments on tuttu jo Digitan lähetysverkon omistajana, kerroimme asiasta artikkelissamme Yle-verostasi maksetaan joka vuosi 40 miljoonaa euroa veroparatiiseja käyttävälle yhtiölle. Ja samat ovat tavat niin sähköverkossa kuin lähetysverkossakin.
Carunan omistukset ja rahat kulkevat veroparatiisissa olevan holdingyhtiön kautta. Positiivinen tulos kikkaillaan tappiolliseksi Alankomaissa olevien yhtiöiden kautta, kun yhtiö lainaa omistajiltaan rahaa ylisuurilla koroilla markkinahintaan nähden.
Vuonna 2014 Caruna Oy:n liikevoitto oli 50,5 miljoonaa euroa, joka sisäisillä siirroilla saatiin 7,6 miljoonaa tappiolliseksi. Vuonna 2015 positiivinen tulos saatiin näyttämään 10,2 miljoonaa tappiota.
Fortumin sähköverkon kauppahinnaksi ilmoitettiin aikoinaan noin 2,5 miljardia euroa, tuollainen kaksi Länsimetroa. Se raha on jo käytetty ja sitä laskua valtio nyt maksaa menetettyinä osinkoina ja yhteisöverotuloina – ja tavallinen kansalainen koko ajan kasvavassa sähkölaskussaan.
- Kansalaisadressista kertoi ensimmäisenä Helsingin Uutiset.
Kommentoi Facebookissa