KANSALAISALOITE Hallitus esittää muutoksia kansalaisaloitelakiin aloitteiden teon sujuvoittamiseksi. Esitetyillä muutoksilla hallitus sanoo haluavansa selkeyttää kansalaisaloitteen vireillepanoa ja täsmentää henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä. Lisäksi määräaikaa aloitteen eduskunnalle toimittamiseen ehdotetaan pidennettäväksi. Hallitus antoi asiasta esityksen eilen eduskunnalle.
Ehdotuksen mukaan kannatusilmoitukset olisi toimitettava Väestörekisterikeskuksen tarkastettavaksi vuoden kuluessa siitä, kun tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta on kerätty. Tällä hetkellä määräaika on kuusi kuukautta. Myös määräaika, jona aloite tulee toimittaa eduskunnalle, pitenisi nykyisestä puolesta vuodesta vuoteen.
– Nyt esitetyillä muutoksilla halutaan selkiyttää kansalaisaloitteen tekemistä ja auttaa välttämään aloitteen raukeamista vaalikauden päätteessä lisäämällä aloitteentekijöiden mahdollisuuksia valita, milloin tuovat aloitteen eduskunnan käsittelyyn, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Keskeneräiset lakiasiat raukeavat EU-asioita ja kansainvälisiä sopimuksia lukuun ottamatta aina vaalikauden päättyessä. Muutos vaatisi perustuslain muuttamista.
Nyt vanheneminen uhkaa ensi keväänä muun muassa kansalaisaloitetta siitä, että vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettaisiin mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja – sekä muun muassa kansalaisaloitteita aktiivimallin kumoamisesta, kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä sekä tyttöjen sukupuolielinten silpomisen kieltämisestä.
Kansalaisaloite on ministerin mukaan tärkeä työkalu kansalaisten osallisuuden lisäämiseksi.
– Tämä näkyi myös kansalaisaloitelain uudistusten lausuntokierroksella, jossa kansalaisaloitejärjestelmää pidettiin tärkeänä ja onnistuneena, Häkkänen jatkaa.
Kansalaisaloitteita on voinut tehdä vuodesta 2012 lähtien. Verkossa toimiva Kansalaisaloite.fi-palvelu otettiin käyttöön saman vuoden lopussa. Kuuden vuoden aikana palveluun on avattu noin 800 kansalaisaloitetta. Kaikkiaan eduskuntaan on edennyt 25 kansalaisaloitetta.
Demokraattiselta kuulostava kansalaisten vaikuttamismahdollisuus on kuitenkin pystytty poliitikkojen toimesta myös eliminoimaan erilaisilla tavoilla. Tunnettu tapaus on, kuinka puhemiehenä toiminut keskustan Mauri Pekkarinen ei päästänyt Malmin lentokentän säilyttämiseen tähdännyttä kansalaisaloitetta edes äänestykseen.
Pekkarinen tulkitsi, että kansalaisaloite oli perustuslain vastainen, kun sen todettiin olevan puutteellinen. Perustuslakivaliokunta oli kuitenkin esittänyt, että Lex Malmi voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jos vain valiokunnan esittämät valtiosääntöoikeudelliset huomiot otetaan tietyissä ongelmakohdissa asianmukaisesti huomioon.
Viimeksi eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti olla tekemättä edes mietintöä kansalaisaloitteesta, joka esitti perintö- ja lahjaverosta luopumista. Näin aloitetta ei käsitellä myöskään täysistunnossa. Valiokunnan puheenjohtaja keskustan Timo Kalli selitti, että on turha lähteä viemään eteenpäin kansalaisaloitetta, jota yksikään puolue ei kannata.
Kommentoi Facebookissa