KANSALAISALOITE Suomen kansalaiset ovat tarttuneet innolla kansalaisaloitteen tuomiin mahdollisuuksiin. Kansalaisaloitelaki säädettiin vuonna 2012. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se saa 50 000 allekirjoitusta kuudessa kuukaudessa.
Demokraattiselta kuulostava kansalaisten vaikuttamismahdollisuus on kuitenkin pystytty poliitikkojen toimesta eliminoimaan erilaisilla tavoilla. Tunnettu tapaus on, kuinka puhemiehenä toiminut keskustan Mauri Pekkarinen ei päästänyt Malmin lentokentän säilyttämiseen tähdännyttä kansalaisaloitetta edes äänestykseen.
Pekkarinen tulkitsi, että kansalaisaloite oli perustuslain vastainen, kun sen todettiin olevan puutteellinen. Perustuslakivaliokunta oli kuitenkin esittänyt, että Lex Malmi voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jos vain valiokunnan esittämät valtiosääntöoikeudelliset huomiot otetaan tietyissä ongelmakohdissa asianmukaisesti huomioon.
Nyt pelin politiikan uhriksi on joutunut kansalaisaloite perintö- ja lahjaverosta luopumisesta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti olla tekemättä edes mietintöä asiaa esittävästä kansalaisaloitteesta. Oppositiopuolueet eli SDP, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto hävisivät ratkaisevan äänestyksen valiokunnassa.
Kyseiset puolueet eivät suinkaan olisi olleet perintöveron poistamisen puolella, itse asiassa päinvastoin. Mutta kun yli 50 000 kansalaista ilmaisee tahtonsa, se ansaitsisi arvoisensa käsittelyn.
– Tämä on ensimmäinen kansalaisaloite, johon eduskunnalla olisi toimivaltaa, mutta jonka se sivuuttaa mietintöä tekemättä. Vaikka yksikään meidän ryhmistämme ei kannata perintö- ja lahjaveron kumoamista, olisi sitä ajava kansalaisaloite ansainnut kunniallisen käsittelyn eduskunnassa, kuten kaikki muutkin kansalaisaloitteet, demareiden Timo Harakka kommentoi.
Oppositio epäilee, että kansalaisaloitteista etenevät ainoastaan ne, jotka ovat hallituksen politiikan mukaisia. Lex Malmi olisi hajottanut hallituksen rivit, samoin perintöveron luopumista kannatti Kauppalehden keväisessä kyselyssä 60 prosenttia vastanneista kansanedustajista.
– Kansalaisaloitekäytäntö täydentää edustuksellista demokratiaamme. Kyse on periaatteesta: kunnioitammeko me kansanedustajina kansalaisia ja heidän tahtoaan, vai sivuutammeko heille tärkeitä asioita, toteaa puolestaan perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki.
Kansanedustajien kampit eivät ole ainoita asioita, jotka uhkaavat kansalaisaloitteita. Keskeneräiset lakiasiat raukeavat EU-asioita ja kansainvälisiä sopimuksia lukuun ottamatta aina vaalikauden päättyessä. Muutos vaatisi perustuslain muuttamista.
Nyt vanheneminen uhkaa ensi keväänä muun muassa kansalaisaloitetta siitä, että vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettaisiin mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja – sekä muun muassa kansalaisaloitteita aktiivimallin kumoamisesta, kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä sekä tyttöjen sukupuolielinten silpomisen kieltämisestä.
Lue myös: Kansalaisaloite vakuutuslääkäreiden mielivaltaa vastaan voi vanhentua – nyt myös KKO puuttui peliin
Kommentoi Facebookissa