LEX MALMI Kansalaisaloite Lex Malmin tarkoituksena on säilyttää Helsinki-Malmin lentopaikka ilmailukäytössä, kehittää lentopaikan oheistoimintaa ja säilyttää lentopaikan kulttuuriympäristöarvot. Helsingin kaupunki taas haluaisi kaavoittaa alueen asunnoille. Kansalaisaloite sai vaaditut tukijat ja keräsi 56 000 allekirjoittajaa.
Viime vuoden lokakuussa perustuslakivaliokunta antoi aloitteesta lausunnon erityisesti kunnallisen itsehallinnon ja omaisuudensuojan näkökulmasta. Perustuslakivaliokunta ei pitänyt kansalaisaloitetta perustuslain vastaisena ja esitti päätösesityksenään, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jos vain valiokunnan esittämät valtiosääntöoikeudelliset huomiot otetaan tietyissä ongelmakohdissa asianmukaisesti huomioon.
Ongelmakohdat olivat pääasiassa lainsäädäntöteknisiä. Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdotti puolestaan kansalaisaloitetta hylättäväksi, mutta edellyttäisi eduskunnalta lausumaa, jonka mukaan valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi
Eduskunta käsitteli asiaa tällä viikolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen teki kansanedustaja Leena Meren kannattamana esityksen, että Lex Malmin kansalaisaloite toimisi päätöksenteon pohjana. Näin kansalaisaloitteen hyväksyminen tai hylkääminen tulisi normaalisti eduskunnan äänestykseen.
Pekkaroinnin uusi ulottuvuus
Mutta nyt tapahtui jotain kummallista. Annetaan täysistunnon pöytäkirjan kertoa, mitä eduskunnan ensimmäinen varapuhemies, keskustan Mauri Pekkarinen teki:
”Katson, että lakiehdotus on sisällöltään perustuslain vastainen, joten perustuslain 42 §:n 2 momentin nojalla en voi esitellä käsittelyn pohjaa koskevaa Mika Raatikaisen ehdotusta äänestettäväksi.
Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen kansalaisaloitteeseen KAA 1/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.”
Menettely on todella erikoinen ja yllättävä, niin kummallinen, että lähes kaikki suuret mediat vaikenivat aloitteen saaman äkillisen käänteen perusteista. Katsotaan mitä perustuslain kyseinen kohta sanoo:
”Puhemies ei saa kieltäytyä ottamasta asiaa käsittelyyn eikä tehtyä ehdotusta äänestykseen, ellei hän katso sen olevan vastoin perustuslakia, muuta lakia tai eduskunnan jo tekemää päätöstä. Puhemiehen tulee tällöin ilmoittaa kieltäytymisen syyt. Jos eduskunta ei tyydy puhemiehen menettelyyn, asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee viipymättä ratkaista, onko puhemies menetellyt oikein.”
Hetkinen, perustuslakivaliokunta on jo antanut aloitteesta lausunnon ja nimenomaan todennut, että Lex Malmi ei ole perustuslain vastainen. Ongelmia ja viilattavaa toki olisi, mutta missä hallituksenkaan lakiesityksessä ei korjattavaa olisi ilmennyt.
Kävelikö Mauri Pekkarinen tylysti sekä perustuslain että kansalaisaloitteen 56 000 allekirjoittajan yli?
On vaikea kuvitella, että keskustakonkari kuitenkaan toimisi puolueen tietämättä. Ilmailua harrastava pääministeri Juha Sipilä vakuutti vielä vuosi sitten, että ”tämä hallitus on valmis pelastamaan Malmin lentokentän”. Ehkä äänestyksen estämisellä yritettiin pelastaa puoluejohtaja epämääräisiltä lupauksilta.
Onko kansan mielipiteellä merkitystä?
Perussuomalaisten edustajat olivat pettyneitä. Heidän mielestään Malmin lentokentän toiminnan jatkuvuus ei ollut vain kunnallinen asia, vaan tärkeä koko valtakunnan huoltovarmuuden ja liikennöinnin kannalta.
– Pidän puhemiehen päätöstä varsin outona, mutta en ole yllättynyt – onhan kyse perussuomalaisille tärkeästä asiasta, Mika Raatikainen kuittaa Päivän Lehdelle.
Ja on kuntien asioista ennenkin säädetty valtiojohdossa, Raatikainen muistuttaa Suomen Uutisissa. Reilu kymmenen vuotta sitten valtioneuvosto päätti, että Helsinki saa lohkaista ison palan Sipoosta väestönkasvun johdosta. Vallatulle alueelle ei ole saatu kuitenkaan mitään aikaiseksi.
– Perussuomalaiset katsoivat tiedon puhemiehen päätöksestä saatuaan, että ovat tehneet parhaansa asian saattamiseksi äänestykseen, mutta eivät riitauta asiaa vietäväksi perustuslakivaliokuntaan puhemiehen toiminnan arvioimiseksi, Leena Meri puolestaan kommentoi.
Meri itse istuu perustuslakivaliokunnassa ja muistuttaa, että valiokunta näki aloitteessa ongelmia. Yllättävän sovinnollisena hän toteaa myös, että ”puhemies on tämän lisäksi arvioinut asiaa perustuslaissa hänelle suoduin valtuuksin”.
Tästä asiasta voidaan olla ehdottomasti eri mieltä, sillä perustuslaki ei salli puhemiehen hylkäävän asioita vain siksi, että niissä on ongelmia. Laki vaatii aloitteessa olevan selkeän perustuslain vastaisuuden, jota nyt ei Lex Malmissa ole esitetty.
Mauri Pekkarinen on julkisesti suhtautunut vastahakoisesti ”aikaa vieviin” kansalaisaloitteisiin. Kyse on kuitenkin suomalaisesta demokratiasta, jonka vähimmäisvaatimus on, että asioista voidaan edes äänestää.
Nyt Lex Malmi, mutta minkä kansalaisaloitteen kymmenien tuhansien allekirjoittajien mielipiteellä ei ole merkitystä huomenna?
Kommentoi Facebookissa