HALLINTAREKISTERILAKI Kevään kohutuinta lakia, niin sanottua hallintarekisterilakia, ajaa parhaillaan kiireellä eteenpäin valtiovarainministeriö, joka valmistelee täydentävää lainsäädäntöä talousvaliokunnan lausumien pohjalta. Kritiikkiä kiireestä on tullut monelta suunnalta.
Lyhyesti – kiistaa on herättänyt se, että lakiehdotus on sallimassa suomalaisten osakeomistuksen ulkomaisten hallintarekistereiden kautta, jolloin todellisen omistajan sijasta ulospäin näkyisi vain hallintarekisterin pitäjä, yleensä pankki. Lakiehdotuksen ongelmat selviävät jo Päivän Lehden artikkelin ”Pörssiyhtiöiden omistajista puolet on jo piilossa – hallintarekisteri salaa jatkossa loputkin” -nimestä. Artikkelin voi lukea tästä.
Ongelmallista on se, että hallintarekisterilaki sallisi myös aivan tavallisten yhtiöiden osakkeiden ja niiden omistuksen kierrättämisen ulkomaisen arvopaperikeskuksen kautta. Kun omistus vielä ketjutetaan muutaman ulkomaille rekisteröidyn sijoitusyhtiön kautta, lähes läpipääsemätön tutkintamuuri on valmis.
Hallintarekisteriä ovat vastustaneet esimerkiksi keskusrikospoliisi, valtakunnansyyttäjävirasto ja verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö. Syystäkin, sillä valtaapitävien ja yritysmaailman epäterveiden kytkösten historia on pitkä, vaikka vain murto-osa on jäänyt kiinni.
Herralle sakot, veronmaksajalle tappiot
Rötösherrahistorian katsotaan alkaneen sotien jälkeen niin sanotusta salaputkijutusta vuonna 1949. K.A. Fagerholmin hallituksen ministerit Jussi Raatikainen, Matti Lepistö, Aleksi Aaltonen ja Onni Peltonen olivat myöntäneet valtionapua puisia salaojaputkia valmistaneelle Salaputki Oy:lle.
Ministeri Jussi Raatikainen oli yhtiön osakas ja joutui maksamaan takaisin saamansa hyödyn. Ministeri tuomittiin myös sakkoihin ja korvauksiin Lepistön kanssa, muita oli harhautettu ja heidät vapautettiin.
Synnytystuskia oli havaittavissa, kun Kätilöopistoa rakennettiin Helsingissä 1950-luvulla. Valtiovarainministeri Aarre Simonen antoi urakan konkurssikypsälle rakennusliikkeelle, joka rakensi samaan aikaan sopuhintaisia asuntoja rakennustoimikunnan jäsenille. Rakentajayhtiö kaatui, veronmaksajat saivat satojen miljoonien tappiot ja Simonen valtakunnanoikeudessa sakot.
Seuraavalla vuosikymmenellä päättäjiä laitettiin viralta Kansaneläkelaitoksen asuntojutussa, sitten tuomioita luettiin 1970- ja 1980-luvun metrojutussa. Valtakunnanoikeudessa ehdollisen vankeustuomion lahjusten vaatimisesta sai vuonna 1993 ministeri Kauko Juhantalo.
Tänä päivänä suuri osuus korruptiosta on kohdistunut kaavoittamiseen ja rakentamiseen, kuten voit lukea tästä. Mutta myös arveluttavia ministereiden kytköksiä on löytynyt ja niitä on kyseenalaistettu.
Ministerin muisti on valikoiva
Matti Vanhasen II hallitus laati vuonna 2008 pitkän ajanjakson ilmasto- ja energiastrategiaa. Hallituksen kauppa- ja teollisuusministerinä toimi Mauri Pekkarinen, Pekkarisen vävy Taamir Fareed oli puolestaan hallituksen asiantuntijana.
Taamir Fareed palkattiin sijoitusyhtiö Taaleritehtaan tuulivoimasta vastaavaksi johtajaksi kesäkuussa 2010. Mari Kiviniemen hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen teki 1.1.2011 voimaan astuneen päätöksen, jossa tuulivoimaa tuettiin syöttötariffijärjestelmän kautta.
Tuulivoiman tukitaso oli vuoden 2015 loppuun asti 105,30 euroa. Jos siis sähkö maksoi sähköpörssissä 45 euroa megawattitunnilta, tuulivoimayhtiö sai sen lisäksi tukea 60,30 euroa. Syöttötariffi laski 83,5 euroon/MWh 1.1.2016.
Pekkarisen tytär Tuulimari Fareed työskenteli johtotehtävissä Energiakolmiossa, joka solmi helmikuussa 2013 Taaleritehtaan kanssa sopimuksen, jonka mukaan yhtiö järjesti Taaleritehtaan koko tuulivoimatuotannon myynnin markkinoille.
Mitä Mauri Pekkarinen ei muistanut oli se, että Taamir Fareed on myös Taaleritehtaan Tuulitehtaan Hallinointiyhtiö Oy:n osakas yhtiönsä GES Partners Oy:n kautta, jonka hallituksen varajäsen oli puolestaan Pekkarisen tytär. Yhtiö sai erittäin huomattavia osinkoja Taaleritehtaalta.
Äyrikuningas ostaa yhtiöosuuksia
Oli ehkä Mauri Pekkarisen onni, että hän hävisi neljällä äänellä Juha Sipilän hallituksen elinkeinoministerin paikan Mika Lintilälle. Ministerinpaikalla olisi aivan varmasti tuullut kytkösten johdosta.
Selitellä on saanut sen sijaan itse pääministeri Juha Sipilä, mutta nyt ei puhuta serkuista, Talvivaarasta tai edes Intiasta. Aloitetaan taival 20 vuoden takaa, kun vuonna 1997 valtakunnan uudeksi äyrikuninkaaksi kruunattiin kempeleläinen yrittäjä 73 miljoonan markan – noin 16,5 miljoonan euron – vuosituloilla.
Sipilä oli myynyt osaomistamansa Solitran teknologiahuumassa amerikkalaisille, ja alkoi sijoittaa omaisuuttaan eri yrityksiin kuten JOT Automationiin sijoitusyhtiönsä Fortel Investin kautta. Toinen monista yhtiöistä, josta Sipilä osti osuuden, oli vuonna 1998 perustettu Green Rock Oy.
JOT Automationin osakekaupat tuottivat Sipilälle tammikuussa vuonna 2000 lisämiljoonia. Pieni tyylirikko sattui, kun lokakuussa pörssikurssi lähti laskuun aamupäivällä, vaikka yhtiö tiedotti ongelmista vasta iltapäivällä. Finanssivalvonnan edeltäjä Rahoitustarkastus tyytyi antamaan huomautuksen.
Jätevedenpuhdistamoita valmistava Green Rock oli perustettu juuri ennen kuin Suomen ympäristökeskuksen johdolla aloitettiin Hajasampo-projekti, jossa selvitettiin haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn tehostamista. Tavoitteena oli kauniisti sanottuna tuleva paskalaki, ja Green Rock teki projektille aktiivista pohjatyötä.
Jätevesiasetus ei mennyt putkeen
Asetusta valmisteleva työryhmä kuuli myös Green Rockin edustajaa ja mietintöä käytettiin jätevesiasetuksen pohjana. Jätevesiasetus ei kuitenkaan edennyt, kun vihreät lähtivät Paavo Lipposen hallituksesta ja ympäristöministeriksi Satu Hassin tilalle tuli Jouni Backman.
Kun Anneli Jäätteenmäen hallitus aloitti huhtikuussa 2003, lähetti kaksi kuukautta ministerinä toiminut Jan-Erik Enestam virkamiehen harhauttamana asetuksen eteenpäin. Kahden miljardin euron arvoiset sääntelyyn perustuvat markkinat syntyivät, ja niistä Green Rock aikoi ottaa mittavan osan. Kahden viikon kuluttua kaatui hallitus.
Jätevedenpuhdistamoiden markkinat kituuttivat, vuonna 2010 Sipilä antoi Green Rockille 200 000 euron lainan kovalla, yhdeksän prosentin korolla. Vuonna 2011 Sipilä nousi eduskuntaan ja vuonna 2012 keskustan puheenjohtajaksi. Samana vuonna ympäristöministeri Paula Lehtomäki joutui muuttamaan jätevesiasetusta.
Paula Lehtomäki on myös itse saanut selitellä perheensä Talvivaara-omistuksia, viime vaaleissa hän putosi eduskunnasta. Juha Sipilä nimitti hänet kesällä 2015 valtiosihteeriksi valtioneuvoston kansliaan. Siirryttyään liikemiehestä poliitikoksi Sipilä on siirtänyt Fortel Investin lapsilleen ja Green Rock Oy:n osakkeet myytiin.
Monimutkainen malli osakekaupassa
Green Rockin myyntikuvio on kuitenkin hieman erikoinen, kuten Sipilän lokakuussa 2012 Iltalehdelle antamasta lausunnosta ilmenee.
– Siinä on aika monimutkainen malli, jossa ensimmäisessä vaiheessa ei siirry ollenkaan rahaa. Summa ei ole vielä selvillä, se on pitkän tähtäimen suunnitelma.
Kommentti vaikuttaa siltä, että myyntihinta olisi riippuvainen yhtiön myöhemmästä tuloksesta. Se on vaarallinen malli, sillä yhtiön tulos riippui lähes suoraan eduskunnan luomista sääntelymarkkinoista ja niiden tulevaisuudesta. Sipilää hiosti erityisesti Matias Turkkila perussuomalaisten Suomen Uutiset -lehdessä, painostus katkesi vaaleihin 2015.
Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen antoi ensin jatkoa jätevesiasetuksen siirtymäaikaan, ja lopulta lievennyksiä sääntöihin. Pitkittyminen ja pakkoasetuksen purkutoimet romahduttivat markkinat, Green Rock Oy asetettiin konkurssiin. Sen tuotenimeä jatkaa nyt toinen jätevesialan yhtiö.
Haaveet miljardimarkkinoista haihtuivat ja samalla katosi kiinnostus saada selvyys siitä, minkälainen yhtiön myyntiin liittyvä Sipilän monimutkainen malli todellisuudessa oli. Sipilän omaisuus on myös vaikeasti selvitettävissä, sillä osa omistuksista on niin sanotuissa kapitalisaatiosopimuksissa ja vakuutuskuorissa, jotka piilottavat arvopaperisalkun yhteyden todelliseen edunsaajaan.
Nykyinen hallitus ei ole noviisi omistusjärjestelyissä. Syyskuussa 2015 Yle uutisoi, että Sipilän varauksettomasti tukema liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toimi vuosien ajan veroparatiisiyhtiön hallituksessa.
Sisäpiirin tietoa parhaiten maksavalle
Tuulivoimajutussa ja jätevesiasetuksessa ongelmat alkoivat, kun lain valmisteluun osallistuneet tahot halusivat hyödyntää syntyneet markkinat myös liiketaloudellisesti. Nyt hallitus on luomassa 20 miljardin euron sote-markkinoita, kuten tästä Päivän Lehden jutusta voit lukea.
Saatuja sisäpiirin tietoa ja suhteita ei häpeillä käyttää parhaiten maksavan liiketoiminnan hyödyksi. Kokoomuslaiset ovat olleet nyt erityisen aktiivisia, entinen kansanedustaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö siirtyi jo Mehiläisen terveydenhuollon ulkoistuksen johtajaksi, entinen ministeri Laura Räty Terveystaloon, ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen Mehiläisen liiketoiminnan kehityspäälliköksi.
Miljardien arvoisten terveysmarkkinoiden sidonnaisuudet – ja kuka oikeasti omistaa terveysjätit monimutkaisten kuvioiden kautta – on pystyttävä selvittämään.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo väittää kiireen johtuvan siitä, että jo nykyisin toimivan arvopaperikeskuksen toimilupa on uusittava syksyllä. On epäuskottavaa, että valtiovarainministeriö ei voisi jatkaa toimilupaa väliaikaisesti vaikka vuodella.
Hallintarekisterilaki tarvitsee asiallisen valmistelun, jotta hallitus pääsisi yhteisymmärrykseen esimerkiksi siitä, että rangaistusluonteinen lähdevero omistuksensa piilottaville on jotain muuta kuin keskituloisen normaali tuloveroprosentti.
Oikeusministeriö on myös asettanut työryhmän valmistelemaan lakia rangaistusluonteisista seuraamuksista. Valtiovarainministeriön on tarkoitus hyödyntää selvityksessään tätä työtä – mutta työryhmän toimikausi päättyy vasta yli vuoden kuluttua, elokuun 2018 lopussa.
- Lähteinä muun muassa Yleisradion artikkeli Jyri Hänninen: ”Liikemies Juha Sipilä toi yritysmaailman johtajaopit politiikkaan”, Suomen Uutisten artikkeli Matias Turkkila: ”Juha Sipilän yhtiön ja jätevesiasetuksen yhteinen taival – ensin rakennettiin laitteet, sitten sorvattiin asetus” sekä Olli Wariksen ja Juha Ristamäen ”Kytköksiä lähipiirissä” Iltalehdessä.
Kommentoi Facebookissa