VAKUUTUSLÄÄKÄRIT Vakuutuslääkäreiden toiminta on jo vuosia herättänyt kritiikkiä, varsinkin kaltoin kohdelluiksi itsensä kokeneiden kansalaisten taholta. Tyypillinen tarina on tyly, henkilön oma lääkäri sekä asiantuntijalääkärit toteavat vamman tai sairauden, mutta vakuutuslääkäri päättää potilasta näkemättä, että henkilö onkin lähestulkoon terve tai syy-yhteyttä ei löydy.
Vakuutuslääkärien toimintaa koskeva kansalaisaloite luovutettiin huhtikuussa eduskunnan puhemiehelle. Kansalaisaloite siitä, että vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettaisiin mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja, keräsi lähes 60 000 allekirjoittajaa.
Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se saa 50 000 allekirjoitusta kuudessa kuukaudessa. Käsittely vakuutuslääkäreistä alkoi eduskunnassa toukokuussa lähetekeskustelulla, jonka jälkeen kansalaisaloite lähetettiin jatkokäsittelyä varten sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Ei kuitenkaan ole varmaa, että eduskunta pääsee edes äänestämään kansalaisaloitteesta. Maaliskuussa puhemiehenä toiminut Mauri Pekkarinen esti Lex Malmia koskevasta kansalaisaloitteesta äänestämisen, koska hän tulkitsi aloitteen muodon olevan joissain kohdissa perustuslain vastainen.
Kansalaisaloitteessa vakuutuslääkäreistäkin on joitain ongelmia. Siinä viitataan lakiin, joka ei ole enää voimassa. Aloitteen tekijät sanovat kuitenkin saaneensa oikeusministeriöstä tiedon, että aloitteen tarkoitus ja perusteet selviäisivät riittävän tarkasti.
Suuri vaara löytyy kuitenkin muun muassa sote-uudistuksen johdosta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olevassa käsittelyruuhkassa. Keskeneräiset lakiasiat raukeavat EU-asioita ja kansainvälisiä sopimuksia lukuun ottamatta aina vaalikauden päättyessä. Muutos vaatisi perustuslain muuttamista.
Vanheneminen uhkaa näin myös vakuutuslääkärialoitetta – sekä muun muassa kansalaisaloitteita aktiivimallin kumoamisesta, kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä sekä mahdollisesti tyttöjen sukupuolielinten silpomisen kieltämisestä.
Vakuutuslääkäreistä ovat jättäneet lisäksi omat lakialoitteensa perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen sekä kokoomuslainen Sanna Lauslahti, joka siirtyi jo alkuvuonna Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajaksi.
Ronkainen esittää, että vakuutusyhtiöiden korvaus- ja eläkepäätökset tehtäisiin pääsääntöisesti vakuutetun oman lääkärin diagnoosin pohjalta. Lauslahti puolestaan huomauttaa, että vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten palveluksessa olevat lääkärit on vapautettu velvollisuudesta vahvistaa lausuntonsa sanoin ”minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan”.
Nyt Korkein oikeus esittää valtioneuvostolle lainsäädännön täydentämistä siten, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran tehtäväksi säädettäisiin työtapaturma- ja ammattitautiasioissa KKO:lle pyynnöstä vakuutuslääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antaminen.
Tällä hetkellä ei käytettävissä ole tahoa, joka olisi velvollinen antamaan sellaisen vapaaehtoisesti. Valvira antoi aiemmin lausuntoja, mutta se lopetti toiminnan vuonna 2011. Vuonna 2014 myös apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota tuomioistuinten tarpeeseen saada vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja ja totesi, että järjestelmä lausuntojen antamiseksi tulisi saada aikaan viivytyksettä.
Vuosina 2015 ja 2016 lausuntoja tuomioistuimille antoivat sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Ne puolestaan ilmoittivat KKO:lle vuonna 2017, etteivät enää kyenneet löytämään vapaaehtoisia erikoislääkäreitä lausunnonantajiksi.
– Valittajien oikeusturva heikentyy merkittävästi, jos he eivät asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten pelossa ryhdy vaatimaan lakisääteisiä oikeuksiaan hakemalla muutosta KKO:sta tilanteissa, joissa siihen olisi perusteita, toteaa KKO.
Lausuntojen antamista koskeva säädösvalmistelu ei ole sosiaali- ja terveysministeriössä kuitenkaan edennyt. Viimeksi joulukuussa 2017 ministeriö on perustellut KKO:lle tätä resurssiensa puutteilla.
KKO:lta voi hakea muutosta vakuutusoikeuden ratkaisuun vain, jos kysymys on siitä, oikeuttaako vamma, sairaus tai kuolema työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön mukaiseen korvaukseen, tai siitä, kenen korvaus on maksettava.
KKO:n mukaan lainsäädäntöesityksen tavoitteena on oikeusturvan ylläpitäminen näissä asioissa, joissa puolueettoman asiantuntijan näkemyksen saaminen tarvittaessa parantaa oikeusvarmuutta. Lisäksi lausuntojen tulee olla muutoksenhakijoille maksuttomia.
Aiempina vuosina KKO on pyytänyt vuosittain noin 10–20 vakuutuslääketieteellistä lausuntoa.
Kommentoi Facebookissa