HALLITUS Valtioneuvoston kanslia avasi eilen haettavaksi valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan uudet määrärahat. Hakuaikaa on marraskuun 9. päivään asti ja haettavana on liki 10 miljoonan euron potti.
”Tavoitteena on luoda perusta tutkimustiedon systemaattiselle ja laaja-alaiselle hyödyntämiselle päätöksenteossa, tiedolla johtamisessa ja toimintakäytännöissä.”
Lause kuulostaa hieman vaikeaselkoiselta, mutta yksinkertaisemmin sanottuna hallitus teettää selvityksiä, jotta päätöksenteko perustuisi parhaassa tapauksessa faktoihin. Pääministeri Juha Sipilä on ilmoittanut pitävänsä selvityksistä, ehkä jopa yhtä paljon kuin erilaisista kaavioista.
Sipilän hallitus onkin alusta asti selvittänyt paljon asioita. Suomen Kuvalehti laski jo syyskuussa 2016, että hallitus oli teettänyt 58 selvitystä, jotka olivat maksaneet yhteensä yli 10 miljoonaa euroa.
Kallein yksittäinen hankeselvitys oli maksanut miljoona euroa. Siinä hallitus halusi vastauksen energiapoliittiseen kysymykseen ”millä energiapolitiikan ja eri sektorien toimilla Suomi saavuttaa EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketin tavoitteet?”
Kymmeniä miljoonia selvityksiin
Hankkeet käynnistyvät ja valmistuvat eri tahtiin, mutta jaksotuskin huomioon ottaen vuotta myöhemmin Sipilän hallituksen aikana on ollut haettavissa jo kymmeniin miljooniin euroihin kohoava tukipotti määrärahoja, jotka on kohdistettu eri organisaatioiden, järjestöjen, laitosten ja konsulttien tekemiin selvityshankkeisiin.
Nyt haettavaksi asetettiin kahdeksan eri teeman mukaisia hankkeita, joiden määräraha on 9,4 miljoonaa euroa. Ensimmäisenä teemana on sinänsä tarpeelliselta kuulostava kokonaisuus eli ”Työllisyys ja kilpailukyky”. Mikään selvityksistä ei kuitenkaan ole edullinen, kallein tässä kategoriassa saa maksaa jopa 350 000 euroa, halvinkin 100 000 euroa.
Tuo 350 000 euroa on luvassa selvitykseen ”Yritystukien vaikutukset globaaliin kilpailukykyyn”, 300 000 euroa saisi ”Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset”. Yhteensä miljoona euroa eli 200 000 euroa kullekin on tarjolla viidelle eri hankkeelle. Kaikki käynnistettävät hankkeet löydät tästä.
Selvitys- ja tutkimussuunnitelmat valmistellaan valtioneuvoston kanslian tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoiminnan työryhmässä. Sitä johtaa pääministeri Sipilän valtiosihteerikseen palkkaama Paula Lehtomäki ja jäseninä on eri ministeriöiden virkamiehiä.
Hanke voidaan haudata selvitykseen
Joskus tilatut selvitykset ovat kiusallisia, sillä ne eivät aina tue ministereiden omia näkemyksiä. Näin kävi omien selvitystensä konsulttipalkkioilla kikkailleelle liikenneministeri Anne Bernerille, kun valtioneuvoston kanslian tilaamat tutkimukset kritisoivat sensuroituinakin rautatieliikenteen yksityistämissuunnitelmia. Päivän Lehden artikkelin voit lukea tästä.
Selvitykset ovat myös käteviä, kun halutaan haudata kiusallinen lakihanke jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Näin toimittiin, kun yli puolet kansanedustajista kannatti osakeyhtiölain muutosta. Valtion sekä kuntien omistamien osakeyhtiöiden toiminta olisi tullut avautuvien miljardien sote-markkinoiden läpinäkyvyyden varmistamiseksi julkiseksi – kuten Ruotsissa on ollut käytäntönä jo vuosia.
Kyseisen lakihankkeen selvittely on järjestetty niin salaiseksi, että lausuntoaan miettivät talousvaliokunnan jäsenetkään eivät saa sen etenemistä kommentoida, eivätkä tiedä mitä pitäisi tehdä.
Sen sijaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan 5. täydentävästä hausta kohdan ”6.9. Julkisuuslain soveltamisalan laajentamisperusteet” selosteesta paljastuu, että asiaa on tarkoitus selvitellä 100 000 euron määrärahan turvin, aina huhtikuuhun 2018 asti. Päivän Lehden artikkeli asiasta on tässä.
Vierailijalistoja selvitetään – ensi vuonna
Entäpä kohua herättänyt lakia ja KHO:n tuomiota kunnioittamaton eduskunnan päätös tuhota vierailijatiedot joka päivä, jotta media ei voisi selvittää kansanedustajien luona käyviä lobbareita? Päivän Lehti kirjoitti tapauksesta tässä.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on arvioinut eduskunnan rikkovan tahallisesti sekä julkisuuslakia että arkistointilakia.
Puhemiesten johtama eduskunnan kansliatoimikunta on luvannut selvittää asiaa. Käytännössä selvittämisen ripeys tarkoittaa sitä, että valtioneuvosto eli hallitus on päättänyt nyt avata selvityshankkeen nimeltään ”Kansainvälinen vertailu lobbausrekistereistä ja niiden toteuttamistavoista”.
”Lobbausrekisteristä käydään jatkuvaa ja vilkasta julkista keskustelua. Selvitystieto tarvitaan jäsentämään toimintavaihtoehtoja ja mahdollisia jatko-askelia.”
Selvitykseen käytettävissä olevan määrärahan yläraja on 50 000 euroa ja selvitys saa alkaa aikaisintaan helmikuussa 2018. Hanke voi jatkua aina elokuuhun 2018 asti, joten älkää pidättäkö hengitystänne. Mitään ei tule tapahtumaan vielä pitkään aikaan, koska asiaa selvitetään.
Kommentoi Facebookissa