VALTIONYHTIÖT Lähivuosina Suomessa siirretään miljardien eurojen arvoisia omaisuuksia kunnilta valtionyhtiöille. Sote- ja maakuntauudistuksen johdosta valtio on perustanut ja perustaa uusia sote-jättiläisiä, kunnat ja maakunnat tulevat omine yhtiöineen perässä.
Vielä 1980-luvulla kunnat tuottivat palvelunsa itse, mutta tänä päivänä kunnallisia osakeyhtiöitä on arviolta yli 2 000. Kesäkuussa voimaan tulleen uuden kuntalain mukaan luottamushenkilön tulee saada toimensa hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Kunnalliset yhtiöt jäävät kuitenkin julkisuuslain ulkopuolelle.
Kun onnettomasta taloudenhallinnastaan surullisen kuuluisa Länsimetro Oy salasi kesällä 2016 miljardihankkeen kokousasiakirjat, sai piilottelu sekä avautuvat sote-markkinat syksyllä aikaan lakialoitteen, jonka mukaan julkisuuslaki koskisi myös valtion sekä kuntien omistamia yhtiöitä.
Lakialoitteen allekirjoitti 105 kansanedustajaa, yli puolet eduskunnasta. Soten myötä avautuvilla miljardiluokan terveysmarkkinoilla on ensiarvoisen tärkeää, että toiminta on avointa eikä epäilyksiä jääviydestä tai peräti korruptiosta synny. Päivän Lehden artikkelin sote-markkinoiden terveysjäteistä voit lukea tästä.
Tähän asti kaikki hyvin avoimen demokratian kannattajille. Mutta nyt lakialoite on haudattu valiokuntaan, mietintöihin sekä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeeseen niin, että miljardeja ehditään siirtää ilman mitään julkista valvontaa.
Miljardiyhtiö aloitti salailulla
Yksi ensimmäisistä hallituksen peräänkuuluttamista uusista sote-yhtiöistä oli Maakuntien tilakeskus Oy, joka on perustettu tammikuun 2017 lopussa Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöksi. Senaatti-kiinteistöt – entinen Valtion kiinteistölaitos – on Suomessa valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, joka tuottaa tilapalveluja ensisijaisesti valtionhallinnon asiakkaille.
Maakunnat saavat vastuun palvelujen järjestämisestä ja niihin kuuluvasta kiinteistöomaisuudesta vuonna 2020. Uudistuksen myötä maakuntien tarvitsemista kiinteistöistä – erikoissairaanhoidon, terveyskeskusten ja sosiaalipalveluiden tiloista pelastusasemiin ja toimistoihin – huolehtii uusi Maakuntien tilakeskus Oy.
Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Olavi Hiekka. Yhtiöön siirtyvän omaisuuden alustava arviointi tehtiin syyskuussa 2017, se on 3,4 miljardia euroa, velat noin 2 miljardia, tulevia hankkeita oli yli 4 miljardin euron edestä.
Yhtiö aloitti toimintansa kyseenalaisesti. Kun maaliskuussa 2017 sairaanhoitopiirien edustajat ympäri Suomen kokoontuivat, tarkoitus oli rekrytoida Maakuntien tilakeskus Oy:n asiakkuus-, rakennuttamis- ja ylläpitojohtajien tehtäviin henkilöt sähköisten kanavien kautta. Yllättäen johtajat oli kuitenkin jo palkattu salassa, Päivän Lehden artikkelin voit lukea tästä.
Hallituksella oma käteiskassa
Valtioneuvosto päätti elokuun lopussa yleisistunnossaan perustaa SoteDigi Oy:n kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia asiakas- ja potilastietojärjestelmän ratkaisuja sekä muita digitaalisia ratkaisuja.
Perustettavan SoteDigi Oy:n 90 miljoonan euron suuruisen oman pääoman ja muiden kustannusten maksamiseen käytetään Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n varoja. Vaken hallitus toimii SoteDigin väliaikaisena hallituksena, kunnes lopullisesta hallituksen kokoonpanosta tehdään päätös kuluvana syksynä. Päivän Lehden artikkelin löydät tästä.
Vake Oy on puolestaan viime vuoden lopulla valtion omistuksia hallinnoimaan perustettu kehitysyhtiö, johon siirrettävään omaisuuteen kuului aluksi yhdeksän yhtiön kautta 2,5 miljardin edestä yritysvarallisuutta.
Pääministeri Juha Sipilä päätti huhtikuussa 2017 luovuttaa omistajaohjausministerin tehtävät itseltään elinkeinoministeri Mika Lintilälle, osin julkisen kritiikin seurauksena. Sipilän hallitus on päättänyt myös uusista valtionyhtiöiden omistusrajoista. Kun valtio laskee omistusosuuttaan ja myy ulos esimerkiksi Nesteestä 16,7 prosentin siivun, se tuo hallituksen näppien alle jopa yli puolitoista miljardia euroa lisää.
Valtion kehitysyhtiö Vake Oy toimii nimittäin täysin eduskunnan budjettivallan ulkopuolella, käytännössä vain hallituksen ja omistajaohjauksesta vastaavan ministerin peukalon alla. Yhteiskunnan miljardeja voidaan siirtää vain muutaman ihmisen määräyksellä.
Yli puolet lakialoitteen puolesta
Julkisuuslaki on tehokas väline korruption estämisessä, koska sen avulla veronmaksajat voivat viimeistään median välityksellä saada selville mihin julkisia varoja Suomessa käytetään ja kuka niiden käytöstä on päättänyt. Tähän heräsivät kansanedustajatkin.
Lokakuun 7. päivä 2016 keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä teki lakialoitteen LA 66/2016 vp, jonka allekirjoitti yhteensä 105 kansanedustajaa eri puolueista.
Tiivistettynä kyseessä oli osakeyhtiölain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta. Perusteluina oli, että Suomessa kunnat sekä valtio omistavat useita osakeyhtiöitä, jotka hoitavat julkista palvelutehtävää esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Niiden toiminta ei kuitenkaan ole osakeyhtiölain nojalla julkista, vaikka yhtiö toteuttaisikin julkista verovaroin maksettua palvelutehtävää.
Erikseen lakialoitteen perusteluissa nostettiin esiin Suomen yli 20 miljardin euron terveydenhuoltomenot.
”…on vaarana, että demokratian toteutumista ja varojen oikeaa käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuotannossa ei kyetä enää valvomaan avoimesti. Ilman avoimuutta demokratian toteutumisesta ei ole konkreettisia todisteita, koska päättäjien todisteluita ei voida laskea sellaisiksi.”
Eduskunnan lähetekeskustelussa 27.10.2016 lakialoite päätettiin lähettää talousvaliokuntaan.
Lausunto jätetään salaiseksi
Talousvaliokunnan kokouksessa 21.3.2017 kuultavina olivat lainsäädäntöneuvos Markus Tervonen ja erityisasiantuntija Leena Vettenranta oikeusministeriöstä. Kokous ei ollut päätösvaltainen, ja keskusteltiin lisäselvityksen pyytämisestä oikeusministeriöltä. Vettenranta saapui uudelleen kuultavaksi 2.5.2017.
Oikeusministeriö antoi valiokunnalle lausunnon, johon on verkkolinkki, mutta asiakirjaa ei kuitenkaan julkaistu. Valtiopäiväasiakirjoja julkaistaan eduskunnan verkkopalvelussa sitä mukaa kun ne valmistuvat, mutta esimerkiksi asiantuntijalausunnot julkaistaan verkkopalvelussa vasta, kun valiokunnan mietintö asiasta on valmistunut.
Pöytäkirjoista ei ilmene, että talousvaliokunta olisi päättänyt tehdä asiassa yhtään mitään. Valiokunnassa olevien asioiden valmistumisarviossa ei myöskään ole mainittu lakialoitteen LA 66/2016 vp mietintöä tai lausuntoa.
Oikeusministerinä toimi tuolloin Jari Lindström, mutta hän oli sairauslomalla kymmenen päivän ajan ennen ensimmäistä lausuntoa. Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen puolestaan astui virkaan kolme päivää jälkimmäisen kuulemisen jälkeen, joten on epäselvää, kuka lausuntoja oikein on ohjannut.
Toukokuun lopussa 2017 toimittajayhdistykset tekivät oikeusministeriölle aloitteen julkisuuslain soveltamisalan laajentamisesta julkisen vallan määräysvallassa oleviin yrityksiin, joten asia on kuitenkin ollut myös Häkkäsen pöydällä.
Tiedustelimme lausunnon sisällöstä oikeusministeriön erityisasiantuntijalta ja saimme vastauksen:
”OM on antanut 21.3.2017 ja 2.5.2017 eduskunnan talousvaliokunnalle edellä mainittuun lakialoitteeseen liittyvän lausunnon. Asian käsittely on edelleen vireillä talousvaliokunnassa. Näin ollen tietojen saamiseksi asian valmistelusta ja siihen liittyvistä asiakirjoista tulisi kääntyä talousvaliokunnan puoleen.”
Oikeusministeriö ei puolla lakia
Käännyimme talousvaliokunnan puoleen ja tiedustelimme asiaa sekä sen puheenjohtajalta Kaj Turuselta että valiokunnan yksittäisiltä jäseniltä, eri puolueiden edustajilta. Saimme vastauksen talousvaliokunnan sihteerinä toimivalta valiokuntaneuvos Teija Milleriltä.
”Valiokuntamenettelyn osalta voimme kertoa tässä vaiheessa ainoastaan sen, että valiokunta on kuullut asiasta oikeusministeriötä. Koska asian käsittely on kesken, eivät valiokunnan saamat asiakirjat ole vielä julkisia. Valiokunta ei ole tehnyt päätöstä asian jatkokäsittelystä.”
Mikä on niin salaista oikeusministeriön lausunnossa, että talousvaliokunnan jäsenet eivät saa sitä kuukausien kuluttuakaan kommentoida? Se selviää ilmeisen vahingossa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan 5. täydentävästä hausta kohdan ”6.9. Julkisuuslain soveltamisalan laajentamisperusteet” selitteestä. Asiaa on tarkoitus selvitellä 100 000 euron määrärahan turvin.
”Myös eduskunnassa on ollut esillä julkisuuslain soveltamisalan laajentaminen, mm. lakialoitteen muodossa talousvaliokunnassa (LA 66/2016 vp), jolle oikeusministeriö totesi lausunnossaan (21.3.2017) että avoimuuden lisääminen julkisesti rahoitettuja palveluja tuottavien tai julkista palvelutehtävää hoitavien osakeyhtiöiden toiminnassa on kannatettava tavoite, vaikka ministeriö ei voinutkaan valiokunnalle puoltaa asian ratkaisemista ehdotetulla osakeyhtiölakiin tehtävällä muutoksella.”
Sote-projektia johtanut tuleva oikeuskansleri Tuomas Pöysti pohti jo elokuussa 2016 positiivisesti mahdollisuutta, että Suomessa siirryttäisiin Ruotsissa vuosia käytössä olleeseen malliin, jossa julkisyhteisöjen määräysvallassa oleviin yhteisöihin sovelletaan julkisuuslakia. Asia ei ole siis pohjoismaissa poikkeuksellinen.
Miksi sitten Suomen oikeusministeriö vastustaa asiaa? Se selvinnee tarkemmin aikaisintaan yli puolen vuoden kuluttua huhtikuussa 2018, kun selvitys valmistuu. Sote-, maakunta- ja valinnanvapauslait on tarkoitus tuoda yhdessä eduskuntaan sitä ennen jo maaliskuussa 2018. Nyt esitetyt lakimuutokset valtion ja kuntien yhtiöiden julkisuudesta eivät ole tuolloin mukana.
Ehkä sitten vuonna 2020, jos sote-uudistus on saatu voimaan ja miljardit siirrettyä ilman kiusallisia kysymyksiä.
Kommentoi Facebookissa