SOTE Valtioneuvosto päätti viime viikon yleisistunnossaan perustaa SoteDigi Oy:n kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia asiakas- ja potilastietojärjestelmän ratkaisuja sekä muita digitaalisia ratkaisuja. Hallitus kertoo yhtiön keskeisenä tavoitteena olevan maakuntien tuottavuuden sekä tehokkuuden lisäämisen siten, että maakunnat voisivat saavuttaa niille asetetun säästötavoitteen.
Säästötavoitteiden saavuttamisessa on työtä itsessäänkin, sillä sote ei synny halvalla. Hallitus on sopinut vuoden 2018 budjettiesityksessä, että maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon ehdotetaan 180,5 miljoonan euron määrärahaa. Sote-valinnanvapauspilottien toteuttamiseen ohjataan sen lisäksi 100 miljoonan euron määräraha vuodelle 2018.
Perustettavan SoteDigi Oy:n 90 miljoonan euron suuruisen oman pääoman ja muiden perustamiskustannusten maksamiseen käytetään Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n varoja. Vaken hallitus toimii SoteDigin väliaikaisena hallituksena, kunnes lopullisesta hallituksen kokoonpanosta tehdään päätös kuluvana syksynä.
Kuntalehden mukaan riskinä nähdään, että valtiovalta ohjaa tulevien maakuntien digitalisaatioratkaisuja, jolloin tulevia käyttäjiä edustavat nykyiset sairaanhoitopiirit eivät ole päättämässä ratkaisuista. Sairaanhoitopiirien ja suurten kuntien yhteinen UNA-hanke on nimittäin valmistellut jo nyt tulevien maakuntien digitalisaatioratkaisuja. Tietojärjestelmien hankintaa on valmisteltu jo viime vuodesta alkaen ja ensimmäiset kilpailutukset toteutettu.
SoteDigin osakkeet luovutetaan Vakesta oman pääoman palautuksena suoraan valtion omistukseen. Osakkeiden hallinta ja yhtiön omistajaohjaus siirretään valtiovarainministeriöön vuoden loppuun mennessä. Yhtiön perustamiseen liittyvästä valmistelusta ovat vastanneet valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston sekä Vaken kanssa osana sote-uudistuksen toimeenpanoa.
Vake Oy on puolestaan viime vuoden lopulla valtion omistuksia hallinnoimaan perustettu kehitysyhtiö. Joulukuussa 2016 eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, jossa miljardien arvosta valtion omistamaa yritysvarallisuutta sekä niistä saatavia myyntivoittoja ja osinkotuloja siirrettiin valtion uuteen kehitysyhtiöön.
Sen omistajaohjauksesta on ilmoitettu vastaavan valtioneuvoston kanslian. Vaken on kritisoitu olevan pääministeri Juha Sipilän kassa, joka on parlamentaarisen valvonnan ulottumattomissa. Hallitukselle on luotu kulkemaan satojen miljoonien eurojen rahavirtoja, joista se voi päättää kysymättä eduskunnalta mitään. Aluksi varsinaisena omistajaohjausministerinä toimi itse pääministeri Juha Sipilä, nyt elinkeinoministeri Mika Lintilä. Päivän Lehti kirjoitti aikoinaan yhtiöstä tässä.
SoteDigi Oy ei ole ensimmäinen eikä viimeinen valtion sote-yhtiö. Miljardien eurojen arvoisia kiinteistöjä siirretään Maakuntien tilakeskus Oy -nimiseen yhtiöön, joka perustettiin tammikuun 2017 lopussa. Yhtiö omistaa 1.1.2019 alkaen nykyisten erikoissairaanhoidon kuntayhtymien ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuuden ja vastaa omaisuuteen liittyvistä veloista.
Maakuntien tilakeskus Oy oli ensimmäinen uusista sote-jättiläisistä, miljardiyhtiö, joita tullaan siis perustamaan Sipilän hallituksen linjauksen mukaisesti vielä useita lisää. Ne ovat käteviä käyttää, sillä edes julkisuuslaki ei koske vielä näitä yhtiöitä.
Kun onnettomasta taloudenhallinnastaan surullisen kuuluisa Länsimetro Oy salasi kokousasiakirjansa, sai piilottelu viime syksynä aikaan lakialoitteen, jonka mukaan julkisuuslaki koskee myös valtion sekä kuntien omistamia yhtiöitä.
Uudessa lakihankkeessa oli kuitenkin aukko. Se koskisi yhtiöitä vasta 1.3.2018 alkaen, kun heti alkuvaiheessaan salailuun syyllistynyt Maakuntien tilakeskus Oy on ehtinyt olla toiminnassa jo yli vuoden ja SoteDigi Oy puoli vuotta. Tarkemmin asiasta Päivän Lehti kirjoitti tässä.
Uusi kuntalaki saatiin aikaan 1.6.2017, mutta se ei kata näiden yhtiöiden julkisuutta. Tuntuukin, että uusi avoimempi julkisuuslakihanke on kaikessa hiljaisuudessa haudattu jonnekin maakuntalakien mukana. Ainakaan sen käynnistämisestä ei löydy minkäänlaisia tietoja.
Ruotsissa kunnan omistamien yhtiöiden esityslistat ja päätösluettelot ovat pääsääntöisesti yleisöjulkisia niin, että kuka tahansa kuntalainen voi tarkistaa päätökset kunnan nettisivuilta.
- Valtionyhtiöiden julkisuuden lakihankkeen uusista kummallisista kiemuroista voit lukea tästä.
Kommentoi Facebookissa