SOTE Suomessa on tulevaisuudessa 18 maakuntaa. Tuolloin kuntien valta vähenee ja maakunnille siirtyvät kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Sote-uudistus on jo alkanut, vaikka siihen liittyvät lait ovat vielä pahasti keskeneräisiä.
Miljardien eurojen arvoisia kiinteistöjä siirretään uuteen Maakuntien tilakeskus Oy -nimiseen yhtiöön, joka on perustettu tammikuun 2017 lopussa. Yhtiö omistaa 1.1.2019 alkaen nykyisten erikoissairaanhoidon kuntayhtymien ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuuden ja vastaa omaisuuteen liittyvistä veloista.
Valtiovarainministeriön päätöksen 30.11.2016 mukaisesti projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin asettamana nimettiin maakuntien ”valtakunnallisten palvelukeskusten valmistelun johtoryhmä”. Samalla nimettiin ”Maakuntien tilakeskuksen ohjausryhmä”.
Sen puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Helena Tarkka. Virkamiesten ja kiinteistöyhtiöiden edustuksen lisäksi silmään pistää ohjausryhmän jäsenenä Innovation Heaven Oy:n toimitusjohtaja Ari Ahonen, liikkeenjohdon konsultti.
Selvityshenkilöksi nimettiin valtion Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Olavi Hiekka.
Yhtä luvattiin, toista tehtiin
Olavi Hiekka nimitettiin myös perustetun Maakuntien tilakeskus Oy:n väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi, yhtiö on aluksi Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiö. Perustamisvaiheen aikana yhtiön henkilöstön määräksi on uumoiltu 70–80 henkeä.
Vuoden 2019 alussa siirtyvien kiinteistöjen hallinto- ja hoitohenkilökunta tulee yhtiön palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä, jolloin henkilökunnan lukumäärä kasvaa tasolle 1500–1800.
Tilakeskuksen projektiryhmän kokoukseen Helsingissä viime keskiviikkona osallistui sairaanhoitopiirien edustajia ympäri Suomen. Yhtiön asiakkuus-, rakennuttamis- ja ylläpitojohtajien tehtäviin oli tarkoitus rekrytoida henkilöt sähköisten kanavien kautta.
Yllättäen projektiryhmälle kerrottiin, että johtajat oli jo valittu ilman hakua. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kiinteistöjohtaja Mikko Hollmén aloittaa huhti-toukokuussa yhtiön asiakkuusjohtajana, rakennuttamisjohtajana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kiinteistöjohtaja Petri Laurikka sekä ylläpitojohtajana Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilakeskuksen johtaja Hannu Lähteenmäki.
Aamulehden haastattelemat projektityöryhmän jäsenet ihmettelevät valintatapaa, jossa väliaikainen toimitusjohtaja valitsee pysyviä johtajia virkoihin. Luottamus toimitusjohtajaan kerrotaan horjuvan jo nyt. Yleisradio kysyi asiasta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiseltä, joka siirsi vastaamisen Helena Tarkalle.
Kaikki on avointa, mutta en vastaa
Tarkka selitti, että koska kyseiset henkilöt on aikoinaan valittu toiseen tehtävään, he varmasti olisivat hyviä tässäkin toimessa. Siitä ei kuitenkaan asiassa ollut kysymys, vaan toimintatavasta.
Hiekka kertoi puolestaan Aamulehdelle, että hakijoita haastatteli hän itse sekä yhtiön virkamieshallitus. Hiekka ei halunnut kommentoida sitä ristiriitaa, mikä oli aikaisempien rekrytointivakuuttelujen välillä verrattuna siihen, miten oikeasti toimittiin.
Olavi Hiekka saa toimitusjohtajana noin 13 000 euron kuukausipalkkaa, kolmen uuden johtajan palkkaluokka on 10 000 euron tuntumassa. Toimittaja Taneli Koponen tenttasi Hiekalta tarkempia tietoja asiasta. Hiekka ei niitä suostunut kertomaan.
– Totta kai kaikki on avointa ja julkista, mutta tässä rakentamisvaiheessa en kommentoi kaikkea.
Olavi Hiekan Pirkanmaalla joulukuun 2016 lopussa pitämän esityksen materiaalin perusteella 18 sairaanhoitopiiriltä tulee hallinnointiin noin 1,4 miljoonan neliömetrin kiinteistömassa ja 300–500 vuokrasopimusta, joista kerätään 350 miljoonan euron vuokrat vuosittain.
Yhtiön taseessa vuokria olisi noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Vuokrasopimusten kautta tehtäisiin 6 000–8 000 sopimusta, joiden vuokrat ovat 1,5 miljardia vuodessa. Kaikkiaan hallinnoitavia neliöitä olisi Hiekan mukaan jopa 10 miljoonaa.
Kuinka valvotaan korruptiota?
Uusi Maakuntien tilakeskus Oy on ensimmäinen uusista sote-jättiläisistä, miljardiyhtiö. Yhtiöitä tullaan perustamaan Sipilän hallituksen linjauksen mukaisesti vielä useita lisää.
Kun sopimuksissa liikkuvat suuret rahat on ensiarvoisen tärkeää, että toiminta on avointa eikä epäilyksiä jääviydestä tai peräti korruptiosta synny. Mukana avautuvilla miljardiluokan terveysmarkkinoilla on kansainvälisiä sijoittajia, kuten Päivän Lehti kirjoitti artikkelissa Hallitus jyräsi virkamiehet – terveysjätit jakavat keskenään miljardien sote-markkinat.
Julkisuuslaki on tehokas väline korruption estämisessä, koska sen avulla veronmaksajat voivat viimeistään median välityksellä saada selville mihin julkisia varoja Suomessa käytetään ja kuka niiden käytöstä on päättänyt.
Laissa on kuitenkin ollut aukko, sillä esimerkiksi kuntien omistamista yhtiöistä ei ole aikaisemmin täytynyt antaa tietoa. Kun onnettomasta taloudenhallinnastaan surullisen kuuluisa Länsimetro Oy salasi kokousasiakirjansa, sai piilottelu viime syksynä aikaan lakialoitteen, jonka mukaan julkisuuslaki koskisi myös valtion sekä kuntien omistamia yhtiöitä.
Uudessa lakihankkeessa on edelleen aukko. Se koskee yhtiöitä vasta 1.3.2018 alkaen, kun Maakuntien tilakeskus Oy on ehtinyt silloin olla toiminnassa jo yli vuoden. Aikaisemmin mainittu maakuntien tilakeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja Helena Tarkka valtiovarainministeriöstä myöntää ongelman Aamulehdelle.
– Periaatteessa julkisuuspykälät olisi voinut laittaa tällä hetkellä eduskunnassa olevaan lakipakettiin palveluskeskusyhtiöiden osalta. On hyvä, että tämä asia tuli esiin. Meidän lainesittelijöiden täytyy miettiä, että pitäisikö asiaa tarkentaa.
Näitä muiden huomaamia korjauksia sote-sopan osalta tuntuu vain paljastuvan hälyttävästi lähes joka päivä. Viimeksi eilen Päivän Lehti sivusi asiaa artikkelissa Sote-uudistuksen neuvolasotku hämmentää – ovatko vauvatkin kohta kauppatavaraa?
Kommentoi Facebookissa