SOTE Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista koskevat lait ovat lausuntokierroksella ja asia hämmensi torstaina eduskunnassa hallituksen kyselytunnilla.
Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä maakuntien vastuulle. Valinnanvapauslain luonnoksen mukaan asiakas voisi listautua valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi vuodeksi kerrallaan, palveluihin liittyisivät maksusetelit, asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti ”maakunnan tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella”.
Voit lukea tarkemmin asiasta Päivän Lehden artikkelista Terveyspalvelut vapautuvat – ja se on monelle potilaalle aivan liian vaikeaa. Tuoreen Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn mukaan vain joka neljäs uskoi hallituksen saavan sote-uudistuksen valmiiksi kevään 2018 maakuntavaaleihin mennessä.
Yksityisille palveluntarjoajille avautuvat mammuttimaiset, peräti 17,2 miljardin euron suuruiset terveyspalveluiden markkinat. Hallitus esittää lakiluonnoksessaan, että sote-keskuksen on tarjottava niin laajoja palveluja, että siihen kykeneviä yrityksiä ei Suomessa ole monta.
Sellaisia ovat vain nykyiset terveysjätit. Päivän Lehti on kirjoittanut aiheesta otsikolla Hallitus jyräsi virkamiehet – terveysjätit jakavat keskenään miljardien sote-markkinat.
Asia voi olla niin – tai näin
Tänään koko oppositio – SDP, vihreät, vasemmistoliitto, RKP, kristillisdemokraatit – jättää Sipilän hallitukselle yhteisen välikysymyksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta.
Siihen liittyy olennaisena asiana myös kysymys neuvolajärjestelmän tulevaisuudesta. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on rajattu valinnanvapauden ulkopuolelle, mutta pienten lasten osalta lakiluonnos ja sen tarkoitus jäävät epäselviksi.
Oppositio tivasikin perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta torstaina eduskunnan kyselytunnilla, aikooko hallitus yhtiöittää neuvolapalvelut. Hallitus ei ole lakiluonnoksessa määritellyt, että äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sisältyisivät sote-keskuksiin siirtyviin palveluihin.
Valinnanvapauslain keskeinen valmistelija, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila toteaa Helsingin Sanomille, että neuvolapalvelut ”lähtökohtaisesti jäisivät maakunnan hoitoon maakunnan liikelaitokseen, joka voi tuottaa palveluita itse, kilpailuttaa ja ostaa palveluita asiakkailleen”.
– Maakunta voi päättää antaa sote-keskuksen hoitoon myös muita palveluita. Maakunta voi erikseen päättää, että neuvolapalvelut ovat sote-keskuksessa
Kaikki Suomen äidit ja lapset
Lakiluonnokset mahdollistavat maakunnille myös neuvolapalveluiden tuottamisen ostopalveluna. Ylijohtaja Kirsi Varhila myöntää, että epäselvä asia on pakko selvittää.
Esimerkiksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat ovat jo vaatineet, että lastenneuvolapalvelut tulee laissa rajata valinnanvapauden ulkopuolelle. Samoin Mannerheimin Lastensuojeluliitto on antanut kannanoton:
”Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännön valmistelun yhteydessä on esitetty, että myös äitiys- ja lastenneuvolapalvelut kuuluisivat valinnanvapausmallin piiriin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mielestä esityksen toteuttaminen olisi riski lapsiperheiden varhaiselle tuelle ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle.”
Ministeri Juha Rehula ei antanut selkeitä vastauksia asiaan, vaikka sitä kysyttiin useaan otteeseen. Hän viittasi hieman paatoksellisesti ”neuvolajärjestelmän isän Arvo Ylpön perintöön, joka on vaalimisen arvoinen”. Tätä ei oltaisi Rehulan mukaan romuttamassa.
Arvo Ylpön aloitteesta ensimmäiset neuvolat perustettiin Suomeen jo 1920-luvulla. Neuvoloita käyttävät lähes sataprosenttisesti kaikki Suomen lapset ja äidit, koko ikäluokan seurannan ansiosta mahdollisia sairauksia voidaan todeta hyvissä ajoin.
Ei ymmärretä mitä tehdään
Suomalainen lastenhuolto toimii hienosti ja voimme olla siitä ylpeitä jopa maailmanlaajuisesti. Viime aikoina valokeilaan on noussut myös jo vuonna 1937 asetettu laki äitiysavustuksesta, joka tarkoittaa käytännössä äitiyspakkausta. Sen jakaa Kela, vuosittain 60 000 äitiysavustuksen saajasta noin 40 000 ottaa ulkomaillakin kiinnostusta herättäneen pakkauksen ja vain kolmannes 140 euron rahasumman.
Lastensuojelun keskusliiton varapuheenjohtaja ja lastensuojelujärjestö Baranvårdsföreningenin toiminnanjohtaja Pia Sundell toteaa, että neuvolajärjestelmän yhtiöittäminen olisi hulluutta. Pelkona on, että jos järjestelmä ja neuvoloihin kertynyt osaaminen päästetään katkeamaan, saattavat juuri haavoittuvassa asemassa olevat perheet jäädä vaille palveluita
Lakiluonnosten lausuntokierros päättyy ensi viikolla. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kierrokselle lähetetty lakiluonnos on jälleen niin keskeneräinen ja sekava, että edes sen laatijoiden piirissä ei ole selkeää käsitystä mitä yritetään tehdä.
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo tiivistää suomalaisen sote-uudistuksen valmistelun osuvasti kirjassaan Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö:
”Poliitikot ovat opetelleet tämän teknisen sote-kielen, jonka turvin he voivat esiintyä äänestäjien suuntaan asiantuntijoina, vaikkeivät aina ymmärtäisi, mistä sote-uudistuksessa on kysymys. Tämä saattaa johtaa siihen, että uudistuksen lopputulos onkin jotain aivan muuta kuin päättäjät luulivat tekevänsä.”
Kommentoi Facebookissa