Kansallisoopperan ja -baletin tuleva kausi julkistettiin – tulossa yhdeksän ensi-iltaa Toscasta Tuhkimoon

Tosca on jopa täydelliseksi oopperaksi kuvailtu rakastettu klassikko.

Tosca on jopa täydelliseksi oopperaksi kuvailtu rakastettu klassikko. (Kuva Kansallisooppera)

Kevätkaudella koetaan muun muassa kotimainen oopperauutuus sekä nykytanssin ilta.

KANSALLISOOPPERA Kansallisoopperan ja -baletin tuleva kausi elokuusta 2018 toukokuuhun 2019 on julkistettu. Uuden kauden ohjelmistossa on odotettavissa pakahduttavia tunnelmia ja ihmiskohtaloita, kaikkea Toscasta Tuhkimoon sekä kaksi kotimaista kantaesitystä.

Oopperan superklassikko Giacomo Puccinin Tosca nähdään uutena versiona syyskuussa. ”Vissi d’arte, vissi d’amore, olen elänyt taiteelle, olen elänyt rakkaudelle”, laulaa kuuluisa oopperalaulajatar Floria Tosca.

– Vain hetki tuon jälkeen elämänsä taiteelle ja rakkaudelle omistanut nainen muuttuu murhaajaksi, tiivistää ohjaaja Christof Loy jopa täydelliseksi oopperaksi kuvaillun rakastetun klassikon.

Syksyn esitykset johtaa Kansallisoopperan ja -baletin päävierailija, kapellimestari Patrick Fournillier. Toscana nähdään Aušrinė Stundytė, Cavaradossina Andrea Caré ja Scarpiana Tuomas Pursio.

Syksyn kantaesitysooppera Pikaparantola tarttuu nykyihmisiä piinaaviin kysymyksiin miten laihtua, miten saa mielenrauhan ja voihan avioerosta toipua viikonlopussa. Koomisen oopperan perinteelle kumartava teos saa ensi-iltansa syyskuun lopussa.

Iiro Rantalan säveltämän ja Minna Lindgrenin kirjoittaman Pikaparantolan ohjaa Maria Sid. Rooleissa nähdään Johanna Rusanen, Waltteri Torikka, Hannu Niemelä, Markus Nykänen ja Päivi Nisula. Alminsalin esitysten jälkeen Pikaparantola suuntaa loka-marraskuussa kotimaan kiertueelle Ouluun, Kuopioon ja Turkuun yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Iiro Rantalan koomisen oopperan perinteelle kumartava Pikaparantola saa ensi-iltansa syyskuun lopussa.
Iiro Rantalan koomisen oopperan perinteelle kumartava Pikaparantola saa ensi-iltansa syyskuun lopussa. (Kuva Saara Salmi)

Baletin Ranskalaisessa illassa nähdään kaksi erilaista teosta. Amerikansuomalaiset sukujuuret omaavan, Ranskassa pitkään työskennelleen legendaarisen koreografi Carolyn Carlsonin Pneuma on valoisa, runollinen ja symbolinen teos. Serge Lifarin Suite en blanc vuodelta 1943 hehkuu puhtaan klassisen baletin tyyliä ja loistoa.

Syksyn kolmas oopperauutuus Hoffmannin kertomukset tempaa katsojat mukaansa vauhdikkaiden tapahtumien pyörteisiin lokakuusta alkaen. Kriitikoiden ylistämän tuotannon ensi-ilta oli Semperoper Dresdenissä joulukuussa 2016. Kolmesta epäonnisesta rakkaustarinasta koostuvan esityksen pääosissa nähdään muun muassa sopraano Helena Juntunen ja kanadalainen Measha Brueggergosman. Ooppera perustuu runoilija E. T. A. Hoffmannin kertomuksiin.

Koko perheelle saadaan uusi klassikkobaletti, kun Tuhkimo saa ensi-iltansa marraskuussa. Arvostettu pitkän linjan brittikoreografi David Bintley teki Tuhkimon Sergei Prokofjevin tuttuun musiikkiin alkujaan Birminghamin baletille vuonna 2010. Kansallisbaletin versiossa on uudet lavasteet ja puvut.

Suomalaisten rakastama romaani, Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-palkittu Jää, saa oopperakantaesityksensä tammikuussa.

– Jään sisällä oli musiikkia. Tämä kertomus halusi oopperaksi, libretisti Juhani Koivisto kuvailee.

Oopperan sävellyksestä vastaa Jaakko Kuusisto, jolle tehtävä on ulkosaaristossa asuneena mitä mieluisin. Kevään toinen oopperaensi-ilta maaliskuussa on aikamme merkittävimpiin kuuluvan oopperaohjaaja Sir David McVicarin näkemys Wozzeckista. Tarina alistetusta sotamiehestä, hänen mielensä hajoamisesta ja päätymisestä epätoivoiseen tekoon on yksi oopperamaailman traagisimpia. Wozzeckin esitykset johtaa Hannu Lintu.

Esa-Pekka Salonen johtaa elokuussa Helsingin juhlaviikkojen ja Kansallisoopperan yhteiskonsertin.
Esa-Pekka Salonen johtaa elokuussa Helsingin juhlaviikkojen ja Kansallisoopperan yhteiskonsertin. (Kuva Benjamin Suomela)

Baletin kevään ensimmäinen ensi-ilta 1.3.2019 tuo näyttämölle maailmankuulun koreografi John Neumeierin version baletista Sylvia. Antiikin mytologiasta ammentavan tarinan kantaesitys oli jo vuonna 1876. Siitä tuli aikansa merkkiteos, sillä siinä on uudenlainen, väkevä naiskuva. Romanttisten balettien lähes aineettomat prinsessahahmot jäivät syrjään, kun esiin astui maskuliininen metsästäjätär Sylvia. Teoksessa soi Léo Delibesin musiikki.

Ensi-iltansa toukokuussa 2019 saava kolmen nykytanssiteoksen ilta K.V.G. esittelee kolme uransa eri vaiheessa olevaa koreografia. Jeroen Verbruggen tekee Kansallisbaletille uuden teoksen Sciamachy, jossa soi Bernard Herrmannin musiikki Alfred Hitchcockin kuuluisasta elokuvasta Psyko. Puvustuksen suunnittelee Erika Turunen.

Vuonna 2015 kantaesityksensä saanut Marco Goecken Lonesome George on saanut nimensä Galápagossaarilla eläneen jättiläiskilpikonnan mukaan. Teoksen keskiössä on yksinäisyys ihmisyyden tragediana, ja sen musiikkina kuullaan Dmitri Šostakovitšin jousikvartetto. Psalmisinfonia on Jiří Kyliánin varhaiskauden teos vuodelta 1978. Se on nimetty Igor Stravinskyn musiikin mukaan ja siinä soi aggressio ja herkkyys, kapina ja sovinto, epäily ja usko.

Kansallisoopperan taiteellinen partneri Esa-Pekka Salonen johtaa 17.8.2018 Helsingin juhlaviikkojen ja Kansallisoopperan yhteiskonsertin, joka on samalla myös kapellimestarin 60-vuotisjuhlakonsertti. Syntymäpäivän kunniaksi julkistetaan Salosen nimeä kantava musiikki- ja teknologiarahasto, jonka tarkoituksena on tukea uutta ooppera- ja balettitaidetta erityisesti teknologian keinoin.

  • Kauden 2018–2019 koko tarjonta, solistitiedot ja esityspäivät löytyvät verkkosivulta oopperabaletti.fi

Kommentoi Facebookissa