KANSALLISPUISTOT Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2017 yli 3,1 miljoonaa käyntiä, mikä merkitsee kymmenen prosentin käyntimäärien nousua edellisestä vuodesta, ja vaikka noususta jätettäisiin pois uusi kansallispuisto Hossa, nousua on kuusi prosenttia.
Hossa oli aiemmin valtion retkeilyalue, ja kansallispuistostatus lisäsi sen käyntimääriä lähes 100 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Muut suurimmat nousijat olivat Urho Kekkosen, Repoveden, Kolin, Pallas-Yllästunturin, Syötteen ja Selkämeren kansallispuistot.
Lapin kansallispuistojen käyntimäärä kasvoi vuonna 2017 1,29 miljoonaan. Suurin käyntimäärän kasvu oli Urho Kekkosen kansallispuistossa, ja Pallas-Yllästunturin kansallispuisto oli edelleen kaikista Suomen kansallispuistoista suosituin.
Lapin kansallispuistoihin tehtiin noin 50 000 käyntiä edellisvuotta enemmän. Urho Kekkosen kansallispuistoon tehtiin viime vuonna 335 000 käyntiä. Se oli maamme kansallispuistoista toiseksi suosituin. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto pysytteli yhä kärjessä, sillä sinne tehtiin 553 000 käyntiä eli yli 14 000 edellisvuotta enemmän. Myös Lemmenjoen ja Riisitunturin kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat hieman.
– Käyntimäärien kasvuun on varauduttu, ja Lapissa on satsattu esimerkiksi matkailukeskusten lähireitteihin, joihin suuri osa käynneistä suuntautuu. Mutta yhä kasvavien ja varmasti kansainvälistyvienkin asiakasmäärien ohjaamisen eteen on vielä tehtävä paljon työtä, jotta luontoarvot eivät vaarannu, alueiden vetovoima säilyy ja retkeilijöitä pystytään palvelemaan mahdollisimman hyvin, kertoo puistonjohtaja Tarja Tuovinen Urho Kekkosen kansallispuistosta.
Lapin luontokeskustenkin viime vuosi oli erittäin vilkas. Huimin nousu oli Pyhä-Luoston luontokeskus Naavassa, jossa päästiin uuteen ennätykseen 130 000 käyntiä eli yli 10 000 kertaa edellisvuotta enemmän. Ylä-Lapin luontokeskus ja saamelaismuseo Siidakin teki ennätyksen 122 300 käynnillään. Myös Länsi-Lapissa Yllästunturin luontokeskus Kellokas, Tunturi-Lapin luontokeskus Hetassa sekä Pallastunturin luontokeskukset olivat edellisvuotta vilkkaampia.
Lapin kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön paikalliset kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat 139 miljoonaa euroa ja 1 392 henkilötyövuotta. Osalle kävijöistä kansallispuisto oli tärkein syy vierailla alueella. Heidän rahankäyttönsä vaikutus paikallistalouteen ja työllisyyteen oli 80 miljoonaa euroa ja 805 henkilötyövuotta. Vähintään sen Lapin kansallispuistot siis toivat nostetta paikallistalouteen, koska nämä kävijät tulevat alueelle kansallispuiston takia.
Kävijöiden tulovaikutus paikallistalouteen on suurin matkailualueilla, joissa kävijöiden viipymä on pidempi ja matkailupalvelujen tarjonta suurempi, jolloin rahaa käytetään enemmän.
Kommentoi Facebookissa