Kansanedustajaksi haluavan perustyyppi – töissä käyvä, 47-vuotias miespuolinen kunnanvaltuutettu

Vuoden 2019 eduskuntavaalien ehdokkaista on miehiä 1 432 ja naisia 1 036.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien ehdokkaista on miehiä 1 432 ja naisia 1 036. (Kuva Fotolia)

Ehdokkaista 990 on kunnanvaltuutettuja ja 165 nykyisessä eduskunnassa istuvia kansanedustajia.

EDUSKUNTAVAALIT Vuoden 2019 eduskuntavaaleihin asetettiin yhteensä 2 468 ehdokasta, mikä on 322 ehdokasta enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Ehdokkaista 990 on kunnanvaltuutettuja ja 165 nykyisessä eduskunnassa istuvia kansanedustajia. Eduskuntavaaleihin osallistuu 19 rekisteröityä puoluetta, vaaleihin osallistuvia puolueita on neljä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Kaikista ehdokkaista 70,0 prosenttia on nykyiseen eduskuntaan valittujen puolueiden ja Sinisen tulevaisuuden asettamia. Eniten puolueista, joista ei valittu kansanedustajaa nykyiseen eduskuntaan, asetti ehdokkaita Seitsemän tähden liike eli 175 ehdokasta ja vähiten Eläinoikeuspuolue, 17 ehdokasta. Puolueiden ulkopuolisia ehdokkaita asetettiin koko maassa 136 kappaletta.

Eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Vuoden 2019 eduskuntavaalien ehdokkaista on miehiä 1 432 ja naisia 1 036. Naisten osuus ehdokkaista on siten 42,0 prosenttia, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Perussuomalaisilla 31,5 prosenttia ja suurin Vihreällä liitolla 62,0 prosenttia. Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus oli suurin Feministisellä puolueella 81,6 prosenttia ja pienin Kommunistisella työväenpuolueella 6,3 prosenttia. Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista miehiä on 53,1 prosenttia.

Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä on 46,9 vuotta, miesehdokkaiden 47,9 ja naisehdokkaiden 45,5 vuotta. Ehdokkaista 1 675 on 40 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia. Ehdokkaista 75 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia on 31 ja 25 vuotta täyttäneitä tai sitä nuorempia yhteensä 137.

Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten alle 25-vuotiaita ehdokkaita on Ruotsalaisella kansanpuolueella eli 12,2 prosenttia ja vähiten Perussuomalaisilla 0,9 prosenttia. Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia on eduskuntapuolueista ehdokkaana Sinisellä tulevaisuudella 19,7 prosenttia ja vähiten Vihreällä liitolla 3,7 prosenttia.

Kaikista eduskuntavaaliehdokkaista 990 on istuvia kunnanvaltuutettuja, mikä on 40,1 prosenttia ehdokkaista. Kunnanvaltuutettujen osuus ehdokkaista on suurin Kokoomuksella, 72,5 prosenttia ehdokkaista, lukumääräisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdokkaan SDP:llä, 155 kappaletta. Istuvia kansanedustajia ehdokkaista on 165 kappaletta, mikä on 6,7 prosenttia kaikista ehdokkaista.

Pääasiallisen toiminnan perusteella kaikista eduskuntavaaliehdokkaista työllisiä on 72,9 prosenttia, työttömiä 8,9 ja työvoiman ulkopuolella 18,2 prosenttia. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten työllisiä on ehdokkaiden joukossa Kokoomuksella, 91,5 prosenttia ja vähiten Sinisellä tulevaisuudella, 59,9 prosenttia. Työvoiman ulkopuolisiin kuuluvat muun muassa opiskelijat, eläkeläiset sekä varus- ja siviilipalvelusmiehet.

Kaikkien ehdokkaiden käytettävissä olevien tulojen mediaani on 29 111 euroa vuodessa. Mediaanilla mitattuna suurimmat tulot ovat Kokoomuksen asettamilla ehdokkailla, yli 47 000 euroa. Eduskuntapuolueista pienimmät tulot puolestaan on Sinisen tulevaisuuden ehdokkailla, noin 26 000 euroa.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon eduskuntavaalien 2019 ehdokasasettelusta. Valtakunnallinen ehdokasrekisteri on julkaistu Oikeusministeriön internet-sivulla www.vaalit.fi.

Lue myös: Eduskuntaan yrittää lähes tuhat kunnanvaltuutettua – kuntapuolue tulee olemaan suurin ryhmä

Kommentoi Facebookissa