SOPEUTUMISELÄKE Kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamista ajava kansalaisaloite oli lähetekeskustelussa eduskunnassa torstaina. Ennen vuotta 2011 kansanedustajana ollut voi saada sopeutumiseläkettä, jos hän ei työllisty työmarkkinoilla.
Ehtona on, että henkilö on toiminut kansanedustajana vähintään seitsemän vuoden ajan. Sopeutumiseläkettä maksetaan vain siltä osin kuin eläke ei yhdessä ansiotulojen kanssa ylitä kansanedustajan eläkkeen enimmäismäärää. Sopeutumiseläkkeeseen eivät vaikuta henkilön saamat pääomatulot.
Niille kansanedustajille, joiden edustajantoimi on alkanut 1.3.2011 jälkeen, ei makseta sopeutumiseläkettä, vaan sopeutumisrahaa. Sopeutumisrahaa maksetaan enintään kolmen vuoden ajan edustajantoimen päättymisestä. Sopeutumisrahan maksamiseen vaikuttavat saajan ansio- ja pääomatulot.
Yli 70 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen tarkoituksena on poistaa kansanedustajien oikeus sopeutumiseläkkeeseen riippumatta siitä, milloin heidät on ensimmäistä kertaa valittu eduskuntaan. Jatkossa kaikille kansanedustajan tehtävää hoitaneille maksettaisiin sopeutumisrahaa.
Suomessa valtion palveluksessa olevien työeläkkeet myöntää ja maksaa Keva. Kevan mukaan sopeutumiseläkettä nosti helmikuussa 29 entistä kansanedustajaa. Yli 15 vuotta sopeutumiseläkettä ovat nostaneet kokoomuksen Marjut Kaarilahti, 58, vihreiden Tuija Pykäläinen, 62, sekä kristillisdemokraattien Ismo Seivästö, 63.
Päivän Lehti kirjoitti sopeutumiseläkkeistä aikoinaan tässä. Tuolloin Anssi Rauramo sai sopeutumiseläkettä liki 20 vuotta kansanedustajatoimensa jälkeen.
Kansan oikeustajua ovat koetelleet myös tiedot, joiden mukaan sopeutumiseläkettä nostavat muun muassa yli 100 000 vuositulot omaavat kokoomuksen Anne Holmlund, 53, sekä keskustan Katri Komi, 49. Yritystoiminnan harjoittamisessa mukana ovat, mutta tarpeeksi palkkaa eivät ole saaneet puolestaan esimerkiksi demareiden Päivi Lipponen, 50, keskustan Tanja Karpela, 47, sekä kokoomuksen Suvi Lindén, 55.
Asiaa käsiteltiin jo eduskunnan kyselytunnilla ennen lähetekeskustelua. Samasta asiasta lakialoitteen keväällä 2016 tehnyt perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto halusi tietää, mikä on hallituksen kanta sopeutumiseläkkeisiin.
– Samaan aikaan, kun oikeita töitä tehneiden eläkeläisten ostovoima heikkenee ja meillä on puoli miljoonaa eläkeläistä köyhyysrajan alapuolella, meillä on sopeutumiseläkkeellä elosteleva eliitti, joka saa jopa kuuden tonnin eläkettä iästä ja varallisuudesta riippumatta, Lehto sanoi.
Pääministeri Juha Sipilä vastasi asian kuuluvan eduskunnalle, ei hallitukselle. Puhemies Paula Risikko osallistui keskusteluun kyselytunnilla lupaamalla, että kysymys ratkaistaan eduskunnassa kevään aikana.
Kansanedustajien pääosa poistui istuntosalista kyselytunnin jälkeen, mutta kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa käytettiin silti kolmisenkymmentä puheenvuoroa kahdessa tunnissa. Yleisesti sekä hallituksen että opposition riveistä kritisoitiin sopeutumiseläkkeen porsaanreikiä, jotka ovat mahdollistaneet tuen väärinkäytön.
Yksi harvoja puolustavia puheenvuoroja käyttänyt henkilö oli RKP:n Stefan Wallin, joka huomautti, että kansanedustajilla ei ole työaikoja, ei ylityökorvauksia, ei lomarahoja ja ansiotasokin laahaa pahasti perässä verrattuna palkkaindeksiin.
– Jotkut mediat ja varsinkin jotkut yksittäiset toimittajat ovat pitkin vaalikautta tehneet sopeutumiseläkkeistä maalitaulunsa, ihan oman henkilökohtaisen projektinsa, ja yrittäneet lietsoa asian ympärille lähestulkoon kansallista poikkeustilaa, Wallin tilitti.
Yli puoluerajojen tuntui kuitenkin vallitsevan yksimielisyys siitä, että esimerkiksi saatujen pääomatulojen olisi vähennettävä sopeutumiseläkettä. Karkeimpana esimerkkinä asiasta on tapaus, kun Iltalehti paljasti kokoomuksen ex-kansanedustaja ja lääkäri Tuija Nurmen, 59, irtisanoutuneen vakinaisesta virastaan puolustusvoimien palveluksesta vain kahta kuukautta ennen kuin jäi sopeutumiseläkkeelle.
Nurmi toimi kansanedustajana vuosina 1995–2011. Hän on sen jälkeen toiminut seitsemän vuoden ajan Terveystalon lääkärinä ja nostanut samalla sopeutumiseläkettä, koska laskuttaa Terveystaloa yhtiönsä kautta. Yhtiöstään Nurmi nostaa rahat puolestaan osinkoina, jotka eivät vähennä sopeutumiseläkettä.
Kansalaisaloitteen käsittely jatkuu sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Kommentoi Facebookissa