MAANPUOLUSTUS Varusmiespalveluksen tulevaisuus on noussut keskustelun aiheeksi viime päivinä. Puolustusministeri Jussi Niinistö avasi aiheen heitollaan, kuinka naisten asepalveluksesta luopumisella jonkin saapumiserän osalta saataisiin aikaan kaivattuja taloudellisia säästöjä.
Niinistön omien sanojensa mukaan herätykseksi tarkoitettu avaus sai aikaan kommentteja, kuinka näin poistettaisiin kaikkein motivoitunein osa palveluksen suorittajista. Naisille asepalvelus kun on vapaaehtoista, miespuolisille siviilipalveluksen rinnalla taas käytännössä pakollista.
Nyt julkistetun Elisabeth Rehnin nimeä kantavan Bank of Ideas -ajatushautomon toteuttaman selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, mitä asepalveluksen ja siviilipalveluksen yhdistävä, yhdenvertainen kansalaispalvelus voisi tarkoittaa ja miten se voitaisiin toteuttaa.
Keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää, voisiko kansalaispalvelus vastata nykyjärjestelmää laajemmin kokonaisturvallisuuden tarpeisiin, ja kattaa siten myös muut yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja miten koko ikäluokka voitaisiin osallistaa maanpuolustuksen ja yhteisen turvallisuuden edistämiseen.
Yhteiskehittelyn avulla toteutetun selvityksen tuloksena esitetään kansalaispalvelusmallia, jossa asevelvollisuuslaki muutettaisiin laiksi kansalaispalvelusvelvollisuudesta. Uusi laki koskisi jokaista 18–30-vuotiasta Suomen kansalaista, ja pitäisi sisällään kansalaispalveluksen
Kansalaispalvelus käsittäisi asepalveluksen ja nykyisen siviilipalveluksen korvaavan varautumispalveluksen, joka toteutettaisiin virtuaalisena ja kurssimuotoisena.
– Tällainen kansalaispalvelus voisi sisältää koulutusta, joka liittyisi esimerkiksi sellaisiin yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvattuihin häiriötilanteisiin, joihin ei aina välttämättä liity sotilaallisen voiman käyttöä, kuten elintarvikehuoltoon sekä sosiaali- ja terveystoimeen liittyviin tilanteisiin, suuronnettomuuksiin ja ympäristöuhkiin. Näissä poikkeusolosuhteissa koulutuksen saaneet henkilöt voisivat toimia viranomaisten tukena, arvioi Niinistö ajatushautomon seminaarissa.
Toteuttajina olisivat siviilivalmiutta ja -varautumista tukevat viranomaiset ja järjestöt. Koko ikäluokka velvoitettaisiin yleisiin kutsuntoihin. Puolustusvoimille taattaisiin oikeus valita sopivimmaksi katsomansa henkilömäärä asepalvelukseen riittävän puolustuskyvyn takaamiseksi.
Kannustimena kansalaispalveluksen suorittajille myönnettäisiin tuloistaan verovähennys, joka olisi voimassa tiettyyn ikään saakka. Ne, jotka kieltäytyisivät tai eivät kykenisi palvelusta suorittamaan, joutuisivat siis maksamaan tuloistaan enemmän veroa kuin palveluksen suorittavat.
Kansalaispalvelus tehostaisi Suomen turvallisuutta, osallistaisi kansalaisia ja yhdenvertaistaisi kansalaisten oikeusasemaa. Se aktivoisi koko ikäluokan kutsuntoihin, lisäisi nuorten valinnan mahdollisuuksia ja ennaltaehkäisisi syrjäytymistä. Kansalaispalvelus tuottaisi kustannustehokkaasti resursseja yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta vastaaville tahoille.
Puolustusministeri kuitenkin muistutti, että aseellinen varusmiespalvelus on myös tulevaisuudessa maamme puolustuksen kivijalka, eikä mikään järjestelmä, joka tavalla tai toisella liudentaisi sen suorittamista, ole mahdollinen kehityssuunta.
– Pienenkin vapaaehtoisuuden elementin tuominen aseellisen varusmiespalvelun suorittamiseen avaisi Pandoran lippaan, jota ei olisi enää mahdollista sulkea. Tämä on nähty esimerkiksi Ruotsissa.
Lue myös: Nuoremmat varusmiesikäluokat aiempaa sosiaalisempia – onko aines sittenkin parantunut?
Kommentoi Facebookissa