SOTE Hallituksen suurhankkeesta sote-uudistuksesta on kuultu viime aikoina varoittavia asiantuntijalausuntoja. Viimeksi joukko professoreita uumoili uudistuksesta tulevan täydellinen katastrofi. Erityisesti epäillään niin sanotun valinnanvapauslain toimivuutta ja kuinka hallinto siihen taipuu.
Tuoreena ja kipeänä esimerkkinä on paljon pienempi operaatio, perustoimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelan hoidettavaksi tämän vuoden alusta. Sen seurauksena asiakaspalvelu ja hakemusten käsittely ovat ruuhkautuneet pahasti – ja jonoja riittää ainakin kevääseen asti.
Hallituksen reformiministerityöryhmä käsitteli eilen kokouksessaan virkamiesten ehdotuksia valinnanvapauslain korjaamiseksi.
– Valinnanvapauden on tarkoitus tulla voimaan, mutta mitkä työkalut otetaan missäkin vaiheessa käyttöön valinnanvapauden lisäämiseksi, niistä keskustellaan, kokoomuslainen sisäministeri Paula Risikko kertoi Verkkouutisille.
Kokoomus halusi valinnanvapauslain, keskusta maakuntamallin. Asioista sovittiin ”tarkentavin linjauksin” hallituksessa lopullisesti huhtikuussa 2016 Juha Sipilän ja Alexander Stubbin kesken. Kesäkuussa kokoomuksen puolelle pöytää vaihtui uusi puheenjohtaja Petteri Orpo.
Molemmat puolueet saivat mitä halusivat, uusien maakuntien on tarkoitus aloittaa 1.1.2019 ja esitetyn lakiluonnoksen mukaan valinnanvapaus tulisi voimaan samana päivänä.
Valtio vie verot, mutta velat jäävät
Kuntien valta vähenee, tuolloin siirtyy maakunnille kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut – sekä muun muassa pelastustoimi. Kunnille jää vielä esimerkiksi varhaiskasvatus, koulutus, kaavoitus, liikenne, liikunta- ja kulttuuripalvelut.
Kun maakunnat ottavat kunnilta sote-palvelut, vie valtiovalta vastaavasti puolestaan kuntien saamista verotuloista 12,3 prosenttiyksikköä ja ne siirretään valtionverotukseen.
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen erikoistutkija Erkka Railo huomautti kolumnissaan Talouselämässä, että suurissa kaupungeissa kuten Tampereella kaupungin budjetista siirtyy valtiolle noin puolet. Tampereella on ollut tähän asti iso pyörä pyörimässä.
Tampereen nykyiset verotulot ovat 54,9 prosenttia kokonaistuloista, arviolta 889 miljoonaa euroa. Lähivuosina tarvitaan esimerkiksi raitiovaunuliikenteeseen 200 miljoonan rahoitus. Velkojen maksukyky vaikeutuu, kun verotulot putoavat. Kun vuonna 2015 Tampereella oli velkaa 1 771 euroa asukasta kohden, uudessa talousarviossa luku on jo 2 506 euroa.
Joissain kunnissa opetuksen ja varhaiskasvatuksen osuus budjetista on jopa 80 prosenttia. Jos jotain odottamatonta tapahtuu, on leikattava menoista, joista suurin osa tulevaisuudessa kohdistuu siis varhaiskasvatukseen ja opetukseen eli lapsiin ja nuoriin.
Suomen kuntakartta on keskustanvihreä
Kun katsoo kunnallisvaalien puoluekarttaa suurimmasta valtuustoryhmästä kunnittain, Suomi on erittäin vihreä. Klikkaamalla karttaa kuntien valtapuolueina löytää sinisinä väriläiskinä esimerkiksi kokoomuksen Padasjoen 42,9 prosentin ääniosuudella, perussuomalaisten Kihniön 37 prosentilla, punaisena SDP:n Harjavallan prosenttiosuudella 38,9, vasemmistoliiton Kemin 32,3 prosentilla. Keltaisena kruununa kimaltelee RKP:n hallitsema Närpiö neuvostolukemin 90,6 prosenttia.
Mutta ehdoton valtaosa Suomesta on vihreä, ja se ei tarkoita vihreää liittoa, joka on merkittävämmin menestynyt vain kaupungeissa – ja erityisesti pääkaupunkiseudulla Helsingissä 22,3 prosentin osuudella. Suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta Suomi on keskustalaisen vihreä. Kaupunkeja hallitsevat perinteisenä aseveliakselina kokoomus ja demarit, rannikolla paikoittain ruotsalainen kansanpuolue.
Maakuntavaaleja ollaan pitämässä tammikuussa 2018, jolloin uudet maakuntavaltuutetut korvaavat sijaishallinnon. Kuntaliitto laski Tilastokeskuksen lukemien perusteella Kuntalehdessä 12/2016 miltä Suomi tulisi näyttämään, jos voimasuhteet olisivat lähellä edellisiä kuntavaaleja.
Suurmoskeijassa taistellaan Helsingistä
Kuntaliiton laskelmien mukaan keskusta saisi 18 maakunnasta suurimman puolueen aseman peräti 10 maakuntavaltuustossa. Tässä suhteessa on erittäin ymmärrettävää miksi keskusta ajoi maakuntamallia, murskatulos oli tiedossa jo etukäteen.
Keskustan hallitsemia maakuntia olisivat Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Etelä-Karjalassa suurimman puolueen valta jaettaisiin SDP:n kanssa.
Kokoomusmaakuntia olisivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Uusimaa sekä Kymenlaakso, demarit hallitsisivat Satakuntaa, Kanta-Hämettä ja jaettuna Etelä-Karjalaa. RKP olisi valtapuolueena Pohjanmaalla, mutta muuten muiden puolueiden vaikutusmahdollisuudet jäisivät liittoutumisiin.
Kun valta siirtyy kaupungeista maakuntiin, Railo arvioi erityisen paljon valtaansa menettävän vihreät. Siksi vihreille on ollut niin tärkeää nousta edes Suomen tärkeimmän kaupungin Helsingin ykköspuolueeksi. Tavoite näytti jo toteutuvan, kunnes kokoomus kaivoi hanttikorttiensa joukosta jokerin ja kutsui Euroopasta kokeneen pelimiehen Jan Vapaavuoren pelastamaan pääkaupunkiseudun potin.
Jan Vapaavuori otti tähtäimeensä Helsinkiin suunnitellun suurmoskeijan, jota vihreät sinnikkäästi kannattavat. Ja jos vihreät valloittavat Helsingin puolustamalla suurmoskeijaa, maailma on todellakin muuttunut.
Kommentoi Facebookissa