TALOUS Valtiovarainministeriö toteaa julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa, kuinka Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu yhä ja varjostaa talouden näkymiä. Talouskasvu hidastuu ja inflaatio nopeutuu aiemmin ennakoitua enemmän.
Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,7 prosenttia vuonna 2022, 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja 1,4 prosenttia vuonna 2024.
– Valtiovarainministeriön ennuste ei povaa kriisiä eikä romahdusta. Silti talouden kasvu uhkaa hidastua merkittävästi ensi vuotta kohti kuljettaessa ja julkisen talouden epätasapaino syvetä. Lisäksi yllätyksiä voi tulla yksittäin tai useita samaan aikaan. Niihin pitää varautua, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Maailmantalouden näkymät ovat synkentyneet nopean inflaation, Euroopan energiakriisin sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen takia. Geopoliittiset jännitteet suurvaltojen välillä ovat kasvaneet, ja kehittyviä maita uhkaa edelleen ruokapula. Maailmantalouden kasvu hidastuu viime vuoden nopean kasvun jälkeen 2,7 prosenttiin kuluvana vuonna ja edelleen 2,5 prosenttiin vuonna 2023.
Euroalueen näkymät ovat niin ikään synkentyneet, erityisesti Saksan talouden näkymät ovat heikot. Rahapolitiikkaa on kiristetty Yhdysvalloissa sekä euroalueella, ja korot ovat nousussa. Vaikea tilanne Euroopan energiamarkkinoilla jatkuu, ja tulevana talvena joudutaan ehkä säännöstelemään energian kulutusta. Toisaalta teollisuuden raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet voimakkaasti kesän aikana, mikä heijastaa teollisuuden epävarmoja näkymiä.
Vuonna 2022 bkt kasvaa Suomessa 1,7 prosenttia, vaikka kasvu hidastuu selvästi vuoden loppua kohden. Kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt jo lähes 8 prosenttiin ja nousevat keskimäärin 6,5 prosenttiin tänä vuonna. Hintojen nousu syö kotitalouksien ostovoimaa ja pitää kulutuksen kasvun vaisuna loppuvuonna. Työllisyyden kasvusta huolimatta kotitalouksien reaalitulot pienenevät eikä niitä juuri jää säästöön. Vuonna 2023 bkt:n kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin.
Kun talouden kasvu hidastuu, julkisen talouden alijäämät ja velkasuhde alkavat kasvaa uudelleen. Alati kasvavat velanhoitokulut ovat pois muusta julkisesta rahankäytöstä ja kaventavat julkisen talouden ennestäänkin niukkoja puskureita. Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisyhteisöjen menojen ja tulojen rakenteellinen epätasapaino on mittava, eikä julkisen talouden rahoitus ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä.
Korkojen nousu voimistaa julkisen talouden velkaantumisen riskiä. Lisäksi julkisen talouden ehdolliset vastuut ja erityisesti takausten huomattava kasvu muodostavat riskin julkiseen talouteen.
Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa hallituksen esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 2023 määrärahoiksi ehdotetaan 80,5 miljardia euroa ja tuloiksi arvioidaan 72,5 miljardia euroa. Talousarvioesitys on 8,0 miljardia euroa alijäämäinen.
Kommentoi Facebookissa